Järjestelmäkameran manuaalisäädöt

Järjestelmäkamerassa on automaattiasetus, jolla kuvaaminen on helppoa, vaivatonta ja tylsää. Jos et koskaan kuvaa järjestelmäkameralla muuten kuin automaatilla, järjestelmäkamerasi on kuin iso ja kallis pokkari. Onneksi manuaaliasetuksilla kuvaaminen ei ole vaikeaa ja digitaaliaikana harjoitteleminen ja kokeileminen ei maksa kuin aikaa ja vaivaa.

Valotuksen perusteet

Valotus tarkoittaa sitä, miten kuva onnistuu valon suhteen. Alivalottunut kuva on liian pimeä, ylivalottunut kuva taas palanut puhki valkoiseksi. Kummassakaan tapauksessa kuvasta ei erotu riittävästi yksityiskohtia. Hyvin valottunut kuva ei ole liian pimeä eikä liian valoisa. Automaatin etu on se, että se valottaa kuvat useimmiten oikein, mutta oikean valoituksen saaminen itse ei ole useimmissa tilanteissa vaikeaa.

Järjestelmäkamerassa valotukseen vaikuttaa kolme tekijää: aukko (f-luku), valotusaika ja herkkyys (ISO). Jokainen näistä asetuksista vaikuttaa suoraan toisiin.

Kerron kohta lyhyesti, mitä nämä valotuksen osa-alueet tarkoittavat. Noin yleensä ottaen täysmanuaalilla (M) kuvaaminen ei ole tarpeen, vaan yleensä kuvaaminen on kätevintä, kun tilana on puoliautomaattinen aukon esivalinta (Av tai A) ja suljinajan esivalinta (Tv tai S), jossa voi keskittyä yhteen elementtiin kerrallaan. Kumpi on parempi, riippuu siitä, millaista taiteellista vaikutelmaa kuvaasi haet. Peruskäyttöön aukon esivalinta on paras asetus. Silloin sinä valitset aukon ja kamera säätää valotusajan ja herkkyyden sellaiseksi, että valotus onnistuu.

Klikkailemalla artikkelin kuvia pääset näkemään ne Flickrissä suurempikokoisina.

Aukko

Silene dioica
Pehmeä tausta. f/2.5. Canon EOS 550D, 1/500 s, ISO 100.

Aukko (aperture) eli f-luku on objektiivin ominaisuus. Aloittelijoita hämmentävästi f-luku on oikeastaan käänteisluku, eli aukon arvo 4 on oikeasti 1/4. Pienempi luku tarkoittaa siis suurempaa aukkoa. Yleensä puhutaan aukosta, ei luvusta, eli kun puhutaan suuresta aukosta, puhutaan pienistä f-luvun arvoista. Luku tarkoittaa objektiivin aukon halkaisijaa suhteessa objektiivin polttoväliin, eli 100-millisessä objektiivissa aukko 2 tarkoittaa, että aukon halkaisija on 50 milliä.

Objektiiviä, johon saa suuren aukon, kutsutaan valovoimaiseksi tai nopeaksi, sillä se ottaa nopeasti vastaan paljon valoa. Objektiiviä voi nimittää nopeaksi, jos sen suurin aukko on arvoltaan 2 tai pienempi. Jotkut harvat superobjektiivit pystyvät jopa ykköstä pienempiin aukkoihin. Pitkissä teleobjektiiveissa aukot ovat pienempiä ja f-luku 2,8 tai jopa 4 voi olla nopeinta, mitä löytyy.

Aukko vaikuttaa syväterävyyteen, eli siihen, miten iso alue kuvasta on terävää. Suurella aukolla (pieni f-luku) syväterävyysalue on pieni. Tästä seuraa usein toivottu taustan pehmentyminen. Pienellä aukolla (f-luku esimerkiksi 8 tai 11) syväterävyysalue on hyvin laaja ja kaikki kuvassa on terävää. Tämä on paikallaan esimerkiksi maisemakuvissa.

Syväterävyyteen vaikuttaa aukon koon lisäksi myös objektiivin polttoväli, eli mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä suurempi terävyysalue on. Syväterävyyteen vaikuttaa  myös etäisyys kohteesta: kun kuvaat kauempaa, terävä alue on laajempi. Muutamien senttien päästä kuvatuissa makrokuvissa terävä alue voi olla vain millimetrejä. Kennon koko ei suoraan vaikuta syväterävyyteen, mutta käytännössä pienellä syväterävyysalueella kikkailu on pokkarilla vaikeaa, koska pokkarilla aukon kokoa ei voi useinkaan säätää käsin ja kun polttoväli säädetään pitkäksi zoomaamalla, aukko pienenee. (Matti Sulannolla on hyvää rautalankaa syväterävyydestä.)

Aukon esivalinnalla vaikutetaan siis valotuksen lisäksi syväterävyyteen. Suurella aukolla saa kuvaan paljon valoa ja kuvaaminen onnistuu myös hämärässä, mutta terävä alue on pieni ja kuvan tarkennus epäonnistuu herkemmin. Pienellä aukolla terävä alue on laaja, mutta tarvitset lisävaloa eli pidemmän suljinajan tai lisää herkkyyttä.

Suljinaika

Sorsia
Sorsia ja roiskeita. 1/2500 s. Canon EOS 550D, f/2.8, ISO 100.

Suljinaika kertoo sen, kauanko kameran suljinta pidetään auki. Mitä pidempään suljin on auki, sitä enemmän kennolle pääsee valoa. Ongelma pitkissä suljinajoissa on se, että jos kameraa pidetään kädessä, se heiluu, ja heiluminen johtaa tärähtäneisiin epäteräviin kuviin. Jotta saa teräviä, tärähtämättömiä kuvia, täytyy suljinajan olla riittävän lyhyt.

Toisaalta suljinajan pitää olla myös riittävän pitkä, jotta kuva saa valoa tarpeeksi. Suljinaikaa on mahdollista lyhentää lisäämällä herkkyyttä tai suurentamalla aukkoa. Molemmat näistä säädöistä lisäävät kennolle tulevaa valoa, jolloin suljinaika voi olla lyhyempi.

Suljinajan on yleensä oltava korkeintaan 1/60 sekuntia. Sitä pidempiä suljinaikoja on vaikea kuvata käsivaralta. Yksi nyrkkisääntö on, että suljinajan murto-osan on oltava vähintään objektiivin polttovälin verran. 50-millisellä objektiivilla jo 1/60 sekuntia toimii hyvin, satamilliselle tarvitaan 1/125 sekuntia ja 200-milliselle olisi hyvä olla 1/250 sekuntia, jotta kuva ei tärähdä.

Kuvanvakaaja auttaa poistamaan kuvasta käsien heilumisesta johtuvaa epäterävyyttä. Kuvanvakaajan kanssa pystyt käyttämään pidempää suljinaikaa kuin ilman kuvanvakaajaa. Vakaat kädet, jalusta ja muu kameran tukeminen auttavat myös. Jalusta on pakollinen, jos haluaa käyttää todella pitkiä valotusaikoja, sellaisia, jotka mitataan sekunneissa.

Ilotulitusraketti
Pitkä valotusaika piirtää ilotulitusraketin värit taivaalle. 7 s. Olympus OM-D E-M5, Panasonic Lumix G Vario 12-35mm/2.8, f/11, ISO 200, 18mm.

Valotuksen lisäksi suljinaika vaikuttaa siihen, miten liike tallentuu kuvaan. Jos haluat pysäyttää liikkeen, tarvitset nopeaa suljinaikaa. Kohteen nopeudesta ja etäisyydestä riippuu, kuinka lyhyt suljinajan on oltava. Sorsakuvassa nopea suljinaika (1/2500 sekuntia) on pysäyttänyt sorsat ja veden roiskumisen. Rakettikuvassa pitkä suljinaika (7 sekuntia) on piirtänyt kuvaan ilotulitusraketin lennon ja räjähdyksen.

Pitkästä valotusajasta ja liikkeestä johtuva epäterävyys ei suinkaan ole yksinomaan huono asia. Kuvassa on hyvä olla jotain terävää ja liikkumatonta, mutta paikallaan pysyvä kohde liikkuvan ympäristön keskellä tai liikkuva kohde liikkumatonta taustaa vasten voi olla näyttävä tehokeino. Pitkällä valotusajalla kuvattu virtaava vesi on suorastaan klassinen aihe.

Valoisissa olosuhteissa (kesällä kirkkaassa auringonpaisteessa) pitkän valotusajan saavuttaminen voi edellyttää lisävarusteeksi pimentävää suodatinta, kun pieni aukko ja pienin ISO-arvo eivät riitä hidastamaan suljinaikaa tarpeeksi.

Herkkyys (ISO)

Prepared for a celebration
Kohinainen kattaus, ISO 3200, Canon 550D, f/5.6, 1/100

Herkkyys oli filmiaikana filmin ominaisuus, mutta nykyään se on kameran ominaisuus. Herkkyys kertoo, kuinka herkästi kameran kenno reagoi sille saapuvaan valoon. Mitä korkeampi herkkyys on, sitä enemmän valoa kenno ottaa vastaan. Tällä on kuitenkin huono puolensa, sillä herkkyyden lisääntyessä kenno tuottaa myös vääriä hälytyksiä, jotka näkyvät kuvassa kohinana.

Herkkyys on usein järkevää jättää automaatin huoleksi. Kameroissa on ISO-arvolle automaattiasetus, joka huolehtii, että arvona on jotain fiksua. Toisinaan automaatti hölmöilee ja käsisäädölle on tarvetta, mutta yleensä ei.

Herkkyys kannattaa pitää pienimmässä mahdollisessa arvossa, sillä näin saavutetaan parempi kuvanlaatu.

Nykykamerat ovat kehittyneet ja parhaimmillaan 3200-herkkyydelläkin voi saada käyttökelpoisia kuvia. 6400 alkaa useimmille kameroille olla jo liikaa ja tällaiset kuvat ovat käyttökelpoisia vain harvoin, lähinnä olosuhteissa, joissa kuvan laadulla ei muutenkaan ole niin paljon väliä (esimerkiksi rock-konsertteja kuvatessa). Oheinen kattaus on kuvattu ISO-arvolla 3200, joka näkyy kuvassa kohinana. Kohinaa on kuitenkin melko vähän, joten kuva ajaa asiansa.

Yksi niksi kohinaisiin kuviin on muuttaa ne mustavalkoisiksi. Kohinasta rumaa on erityisesti värikohina, kuvasta selvästi erottuvat värilliset pisteet (tällaista kohinaa oheisessa kattauksessa on vähän), ja kun kuvan muuttaa mustavalkoiseksi, rumasta värikohista tulee kuvalle luonnetta antavaa rakeisuutta.

Eri tekijöiden suhde toisiinsa

Saman valotuksen voi saada erilaisilla yhdistelmillä. Asteikot on suunniteltu siten, että yksi pykälä johonkin suuntaan kaksinkertaistaa tai puolittaa kennolle tulevan valon määrän. Nykyiset järjestelmäkamerat tosin sekoittavat asiaa hieman lisäämällä väliin kolmasosia.

Esimerkiksi aukon arvo 1.4 päästää läpi valoa kaksi kertaa enemmän kuin 2, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 2,8, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 4, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 5,6, joka on kaksi kertaa enemmän kuin 8.

Jos vaihdat aukon arvosta 2 arvoon 2,8, kennolle pääsee siis puolet vähemmän valoa. Voit tasapainottaa tilanteen kaksinkertaistamalla valotusajan. Näin valotusaika 1/250 sekuntia aukon arvolla 2 on valotuksen kannalta sama kuin valotusaika 1/125 sekuntia aukolla 2,8. Sama ISO-arvon kanssa: 1/250 sekuntia aukolla 2 ja ISO-arvolla 400 on sama kuin 1/125 sekuntia aukolla 2 ja ISO-arvolla 200.

Tarkoilla arvoilla ei ole suurta merkitystä, kunhan ymmärrät, miten tämä ”valotuskolmio” toimii. Tätä tietoa voit käyttää kuvausasetusten säätämiseen, kun haluat saavuttaa jonkun tietyn tuloksen. Jos haluat pitää valotuksen samana, mutta haluat pienemmän aukon, jotta saat enemmän syväterävyyttä, sinun on joko lisättävä suljinaikaa tai herkkyyttä. Suljinajan lisääminen vaikuttaa siihen, miten liike näkyy kuvassa ja siihen, miten herkästi käsiesi tärinä pilaa kuvan, joten voi olla, että sinun täytyy suurentaa ISO-arvoa, jotta sinun ei tarvitse lisätä suljinaikaa.

Jos haluat pysäyttää liikkeen, sinun on saatava nopeampi suljinaika. Jotta voit lisätä suljinaikaa, sinun on saatava lisävaloa joko kasvattamalla aukkoa tai lisäämällä herkkyyttä. Aukon kasvattaminen pienentää kuvan terävää aluetta. Jos et halua sitä, ainoa vaihtoehto on lisätä herkkyyttä.

Päivitys ja kysymyksiin vastaaminen lopetettu

En enää päivitä tätä sivua, enkä enää vastaa kysymyksiin. Kiitoksia kaikille vuosien varrella kysymyksiä esittäneille.

368 kommenttia kirjoitukseen “Järjestelmäkameran manuaalisäädöt

  1. Olen melko amatööri kuvaaja, Mites tämmönen probleema ratkaistaan, mulla on canon eos 400d ja speedlite 580ex 2 salama. En saa otettua lämpimän sävyisiä kuvia, sisällä kun otan muotokuvan niin värit ovat todella kylmät ja sinertävät/harmaat, ja näin käy oikeastaan myös silloin kun otan ulkonakin kuvia. Mitäs asetuksia pitäisi säätää että iho on kivan värinen ja värit kirkkaat? Kiitos jos osaisit vähä neuvoa =))

  2. Salamavalon sävy on melko neutraali, ehkä vähän kylmä. Sitä voi lämmittää ainakin kahdella eri tavalla: värittämällä salaman valoa värigeelillä lämpimmäksi tai säätämällä kameran valkotasapainoa. Jos kuvaat RAWia, valkotasapainosta ei tarvitse murehtia kuvattaessa, vaan voit säätää sen mielesi mukaiseksi jälkikäsittelyssä. Samoin värien kirkkautta on helppo säätää jälkeenpäin. Nämä ovat perusjuttuja, jotka löytyvät jokaisesta valokuvaohjelmistosta.

    Jos kuvaa JPG:tä, jonkin verran voi säätää kamerassakin, esimerkiksi värikylläisyyttä pystyy lisäämään. Valkotasapainonkin voi valita jo kamerassa ja joskus voi olla tarpeen valita ”väärä” asetus, jotta saa mieleisiään kuvia. En ole itse näitä säätänyt, niin en ole varma, mutta kokeilisin esimerkiksi pilvisen päivän asetusta silloinkin kun ei ole pilvistä.

  3. Hei. mikä olis näin aloitteliaajje hyvä,helppo,selkeä ja suomenkielinen kuvan käsittely ohjelma. Eikä harmita vaikka olis vielä edullinenkin.

  4. Gimp on ilmainen. Valokuvahommiin suosittelen ehdottomasti Adobe Lightroomia. Maksaa 109 € + alvit ja tekee melkein kaiken, mitä valokuvien kanssa tarvitsee.

  5. Ostin itselleni juuri vähän aikaa sitten canon eos 1100d:n. Olen ihan perus hyvä kuvaaja. Olen lukenut käyttöohjeen ja otanutkin jo kuvia. Täysautomaatisilla asetuksella kuvaaminen alkaa käydä jo vähän tylsäksi. Kannattaako mun vielä alkaa kuvaamaan manuaalilla tai muilla asetuksilla? MItä asetuksia suosittelet? Jos haluan kuvata ulkona niin voiko kameran viedä ulos vaikka siella olisikin vähän kosteaa? Kiitos, näistä sivuista on ollut todella paljon hyötyä mulle!

  6. Kannattaa toki. Täysmanuaalilla kuvaamisessa on omat haasteensa, joten aloita A-ohjelmalla eli aukon esivalinnalla, se on monissa tilanteissa mielekkäin kuvaustapa. Kokeilemalla eri arvoja selviää, miten homma toimii. Kirjoja lukemalla oppii myös.

    Kamera kestää vähän kosteutta, mutta vedenpitävä se ei ole, joten varovaisuutta noudattaen ulkonakin voi kuvata. Hyvä niksi on myös tuoda kamera sisälle kameralaukussa tai tiiviisti suljetussa muovipussissa ja antaa lämmetä siellä rauhassa, jotta kameran sisälle ei tiivisty kosteutta sisälle tultaessa.

  7. Heippa!
    Kiitoksia mahtavista neuvoista! Ostin ensimmäisen järkkärini kesän lopulla ja nyt olen opetellut syksyn aikana kuvaamaan manuaalisesti. Onnistun jo mielestäni kohtalaisen hyvin, mutta erään ongelman syksyinen matalalta paistava aurinko sai aikaiseksi. Kuviin tulee siis linssiheijastuksia. Luin vastavalosuojista ja kysyisinkin mielipidettäsin niiden käytöstä. Mitä eroa on ns. normaalilla vastavalosuojalla ja sellaisella ”kukkamallisella” vastavalosuojalla? Onko vastavalonsuojaa järkevää ostaa kitti-objektiiviin? En ole vielä muita objektiiveja hankkinut, ajattelin että on parempi opetella ensin käyttämään kameraa. Itselläni on siis Canon EOS 600D + perus 18-55mm kittiobjektiivi. Kiitos, jos voisit selventää vastavalosuojan käyttöä/käytännöllisyyttä ja mahdollisia ongelmia kuvaamisen kannalta.

  8. Vastavalosuoja on lähes aina hyödyllinen. Laajakulmaan ulottuvien zoomien kanssa hankalaa on se, että vastavalosuoja ei saa blokata zoomin laajimman asennon kuvaa, eli se ei pidemmälle zoomatessa auta niin paljon kuin voisi. Putkimalliset vastavalosuojat toimivat hyvin pitkillä polttoväleillä, kukkamallia käytetään paljon laajemmilla polttoväleillä, jotta vastavalosuoja saadaan niin kattavaksi kuin mahdollista ilman että se näkyy kuvassa.

    Tuon 18-55-millisen kittiobjektiivin vastavalosuojan saa eBaysta noin kahdella eurolla kotiin toimitettuna, joten ainakaan hinnan puolesta ei ole mitään syytä olla kokeilematta. (Eipä tuo virallinenkaan osa maksa tässä tapauksessa kuin jonkun 15 euroa, vastavalosuojat voivat pahimmillaan olla aika hävyttömän hintaisia.)

  9. Hei,
    olen kuvaillut Nikon D3100-järkkärillä jo pitkään manuaalisesti, mutta sitten tuli taukoa kuvailusta. Ja nyt en enää muista ollenkaan säätää aukkoa tilassa, jossa voi päättää aukon ja suljinajan. Kiitos jos pystyt auttamaan 🙂

  10. Moi,

    kiitos tosi hyödyllisistä ohjeista, nyt sitten vaan kokeilemaan ja harjoittelemaan! Mulla on itselläni ollut jo vähän aikaa tuo Canon 1100D + 18-55 mm objektiivi.Ei toki ihan paras setti, mutta sen verran aloittelija olen. Olisiko sulla vinkkejä hyvistä kuvauskirjoista tämän tyyppisellä kameralla kuvaamisesta, tai tietoa hyvistä kuvauskursseista pääkaupunkiseudulla?

  11. Pääkaupunkiseudun kursseista en tiedä mitään, mutta Tampereella ainakin työväenopistosta löytyy kursseja.

    Kuvauskirjoista voit lukea ihan mitä tahansa järjestelmäkameroille suunnattua. Kirjavinkeistä löytyy suosituksia.

  12. Jep, ja jossain venemessuilla kuvittelisin, että laajakulma olisi nimenomaan oikea työkalu.

    Eivät ne 35-milliset kalliita ole, se on vain niin hävyttömän halpa se 50mm/1.8.

  13. Taitaa mennä itsekseen, kun on mennäkseen. Mutta jos et käytä kameraa, pistä virrat pois, kyllähän se aika äkkiä käynnistyy.

  14. Todella hyödyllisiä ohjeita, edellisiä kommentoijia siteeraten todellakin olet onnistunut rautalangasta vääntämisessä, Itse ainakin koin positiiviseksi ja naurettavan helpoksi & hyödylliseksi tavaksi sisäistää ”tiivistepaketti” aiheesta; keltaiseen laatikkoon sijoitetut tekstit.

    Jatka samaa rataa ja pidä suomenlippu korkeella!

  15. Lauri, en osaa sanoa. Nähtävästi tuossa on manuaalimoodi, joten eiköhän se ole suhtkoht helppo säädettävä. Ilmeisesti tuosta tosin puuttuu bulb-mode ja maksimivalotusaika on vain kahdeksan sekuntia, eli voi olla vähän huono sikäli valomaalailuun.

  16. Hmmm jos pidän ISO.n automaatilla se antaa monien kuvien herkkyydeksi 500-1000 vaikka olisi parempikin valo? Saan melkein parempia kuvia kun säädän ison manuaalisti? Olen kokeillut eri aukoilla, mutta silti tulee noin ”isoa” lukua? Niin ja kuvaan tuolla A.lla. Missä vika? 😀

  17. Anne, siinäpä se onkin yksi hyvä syy kuvata manuaalisäädöillä: kameran automatiikka ei välttämättä toimi sillä tavalla kuin itse haluaisit. Jos saat parempia kuvia manuaalisäädöllä, säädä manuaalisesti, silläpähän se. Kameran automatiikalla on oma logiikkansa, eikä se aina ole järkevää.

  18. Hei, kiitos selkeistä ohjeista.
    Mihin tallennatte kuvat? Kannattaako niitä jättää tietokoneen kovalevylle jos vaikka kone poksahtaa, poltatko cd:lle vai käytätkö jotain ohjelmaa, esim. Picasaa?

    Ja mitä mieltä olet uusista pikkujärkkäreistä? Onko yhtä hyviä kuin isommat kamerat kuten eos 550d?

  19. Päivi, tallennan kuvat tietokoneen kovalevylle Adobe Lightroomin arkistoihin. Otan kahdet varmuuskopiot (paikallinen kopio omalle varmuuskopioasemalle ja toisen netin kautta muualle, eli kestää tulipalon ym. asunnon tuhoutumisen). Parhaita kuvia kerään myös Flickr-tilille, joka toimii yhtenä varmuuskopiona.

    Pikkujärkkärit ovat mielestäni jopa parempia kuin isommat kamerat, olen hyvin tyytyväinen Olympus OM-D E-M5:n käyttäjä.

  20. Kiitos!
    Oon tässä ostamassa ensimmäistä omaa järjestelmäkameraa, ja opiskelen sitä varten teoriaa kirjasta Digifotokoulu – Pekka Punkari (Saarijärven offset oy 2008). Tosin kirjasta löytyy valotusajalle sekä ISO-herkkyydelle käyttöohjeita, mutta ei mitään niiden tarkoituksesta. Tämä selvensi huomattavasti asioita… Itselläni on vielä SONY Cyber-shot MPEGMovieVX DSC-H7, osaisitko sanoa, mikä olisi hyvä kamera näin alkuun. Olen harkinnut Canon EOS 600D:tä mutta olisiko muita ehdotuksia?

  21. Matte, 600D on hyvä valinta, kuten kaikki muutkin Canonin ja Nikonin perusmallit. Jos Sony on mieleinen merkki, Sonyn NEXit ovat nekin varsin näppäriä kameroita. Pienempää kameraa haluavalle Olympuksen PEN-sarjan E-PL5 on näppärä valinta.

  22. Hei!

    Minulla isän kuoltua peritty Pentax A3 ja Tamron 200m seisonut kaapissa viisi vuotta. Nyt haluaisin kesäkuvia saaressa merellä ottaa, mutta aivan tietämätön kameroista ja kuvaamisesta, vinkkejä 😉

    t. Tiina

  23. Tiina, kysy vaikka Kameratorilta, ostavatko tuon Pentaxin pois kaapistasi, osta sitten joku digipokkari ja räpsi menemään… Pääset paljon helpommalla kuin tuon filmikameran kanssa.

  24. Eetu, ei missään nimessä – eihän tuolla 55-200-millisellä näe yhtään sen lähemmäs kuin 300 milliin menevällä, joka on muutenkin uusittu ja parempi versio tuosta 55-200-millisestä.

  25. Kiitos hyvistä vinkeistä! 🙂
    Olen erittäin kiinnostunut makrokuvauksesta ja Nikonin D7000 kamerassani on AF-S micro nikkor 105mm 1:2.8 objektiivi. Tuo on ollut kyllä hyvä putki noin muuten lähikuvaukseen, mutta haluaisin saada vielä muurahaistakin pienemmistä ötököistä hyviä lähikuvia. Olen miettinyt, että kannattaako tuohon lisätä pakettiin vielä lisätä loittorenkaita, saisiko sillä kuinka huomattavasti ”parempia” kuvia?

  26. Johanna, tuo on aito 1:1-suurentava makro-objektiivi, eli objektiivia vaihtamalla ei parempaa suurennosta saa. Loittorenkaat ovat helpoin ratkaisu saada vielä suurempaa suurennosta. En tiedä, mitä loittorenkaat tekevät kuvanlaadulle tai syväterävyydelle, mutta kokeilemallahan se selviää.

  27. Hei, minulla on Canon EOS 600d. On ongelmia videokuvauksessa. Kamera ottaa about 5 sekunnin videoita, jonka jälkeen se pysähtyy ja ilmoittaa että ”Videokuvaus pysähtyi automaattisesti”. Olen tarkistanut että missään asetuksissa en ole laittanut asetukseksi tuon kestoisia videoita, vaan ne tulevat automaattisesti. Osaatko auttaa miten saisin pidempiä?

  28. Emma, etsisin vikaa ensimmäisenä muistikortista. Miten nopea se on? Jos muistikortti on liian hidas, kamera ei ehdi tallentaa videota kortille riittävän nopeasti. HD-kuvaan riittää 10-nopeusluokan muistikortti (veikkaan, että sinulla on nelosluokan kortti nyt). Kortti kannattaa myös alustaa kameralla, sekin voi auttaa.

  29. Hei!

    Kysyisin, miten eroaa syväterävyydeltään kuva, joka on otettu läheltä kohdetta kiinteän välin objektiivillä vs zoomattu kauempaa kohteeseen muuten samoilla säädöillä? Eli onko taustan sumeus samaa luokkaa vai ei?
    Entä tiedätkö mistä voisi ostaa extension tube:n canonin 50mm objektiiviin, kun eikö sillä pääsisi lähemmäksi kohdetta? Jostain luin että niitä saisi tosi edullisesti eri merkkisinä.. Suomeksi asiasta en ole löytänyt asiasta paljon. Onko tuollaisen laitossa järkeä vai kannattaisko vain ostaa makrolinssi?

  30. Ja huomasinkin että aihetta jo käsiteltiin aiemmissa kysymyksissä!

  31. Syväterävyyteen vaikuttaa etäisyys kohteesta, kohteen etäisyys taustasta, polttoväli ja aukko. Jos nämä ovat samat, ei ole väliä, onko käytössä zoomi vai kiinteän polttovälin objektiivi. (Sumennetun taustan ulkonäköön vaikuttaa hieman käytössä oleva objektiivi, esimerkiksi himmenninlehtien lukumäärä.) Käytännössä kiinteän polttovälin objektiiveissä on kuitenkin lähes aina mahdollisuus käyttää suurempaa aukkoa kuin zoomeissa.

    Loittoputkia saa kyllä Suomesta useimmista alan liikkeistä. Kenko on kai ihan hyvä merkki.

  32. Hei Mikko!

    Osaistko neuvoa Canon 40D:n käyttäjää ja kertoa miten kuvata nimenomaan pitkällä valotusajalla ja jalustalla esim. ohikiitäviä kartingautoja? Minkähänlaisilla asetuksilla se onnistuisi? Tuleekohan siitä minkälaista sotkua tai ehkäpä kenties jotain taiteellista? 🙂
    (Perus- sekä pannauskuvaus ovat jo tuttuja eli nyt kaivattaisiin kuviin hiukan vaihtelua)

    Kiitos Mikko selkeästä sivustostasi. En ole kaikkiin ohjeisiisi vielä ehtinyt perehtyä, mutta
    kuten joku muukin kertoi tehneensä, niin tallensin sivusi kirjamerkkeihini.

  33. Aina jos valotusaika on kuvassa kriittinen tekijä, oikea tila on S, koska siinä pääset määräämään valotusajan. Eli kamera vain paikoilleen jalustalle, valotusaikaa säätämään ja jos valotusaikaa venyttää, kaukolaukaisin käyttöön, jottei kamera tärähdä.

    Jos on aurinkoinen päivä, ongelmaksi voi tulla ylivalottuminen. Sitä vastaan auttaa aukon säätäminen pienemmäksi, joka voi kuvien syväterävyyden kannalta olla ihan hyväkin asia, mutta rajansa silläkin – jossain f/22 paikkeilla alkaa kuvanlaatu heikentyä diffraktion vuoksi. Jos on kovin kirkas päivä, harmaasuodin (ND8-suodin) auttaa pitämään aukon järkevissä lukemissa, vaikka valotusaika olisi pidempikin.

    Ja sitten vain kokeilemaan erilaisia valotusaikoja. Kannattaa aloittaa aika lyhyistä valotusajoista: kartingautokin ajaa kameran ohi aika nopeasti, joten jos haluat kuvaan mieluummin liikkuvan auton kuin epämääräisen värijuovan, valotusajan on oltava lyhyt. Asiaan vaikuttaa toki myös käyttämäsi polttoväli: auto sujahtaa teleobjektiivin kapean kuva-alan ohi nopeammin laajakulman leveämmän kuva-alan, riippuen toki myös kuvausetäisyydestä.

    Kokeilemalla löytyy, mikä toimii, jos toimii.

  34. Moi, minulla on kamera canon eos 1100D ja en oikein tiedä, että miten tämän kameran aukkoa muuteteaan, koska se on f/4.0 ja haluaisin aina joskus muuttaa sitä?

  35. Juuliska, kuulostaa siltä että sinun kannattaisi tarttua kameran ohjekirjaan ja lukea se huolella läpi. Ohjekirjassa selvitetään tällaiset perusasiat kattavasti, ja jos tämäntasoiset jutut tuottavat vaikeuksia, tulet varmasti oppimaan paljon kaikenlaista hyödyllistä ohjekirjasta.

  36. Olen miettinyt monesti miettinyt, miten kannattaa säätää manuaalisesti kameran ohjelmaa helposti ja nopeasti. Kuvaan siis Canonin 500D:llä. Esimerkiksi kun kuvaan hevosia, haastavinta kuvaamisessa on juuri aurinkoisena päivänä. Yleensä olen tykännyt käyttää M-ohjelmaa, vaihdan etsimällä koko ajan ISO-herkkyyttä pienemmäksi ja valotusaikaa pitemmäksi, mutta kun hevosen tausta muuttuu hevosen liikkuessa (kuten ratsastuksessa), jolloin pitääkin taas aina muuttaa säätöä. Olisiko jokin toinen tapa/ohjelma helpompaa käyttää tässä tilanteessa? Salamaa en aio käyttää, sillä en halua hevosten säikkyvän siitä.

    Haastetta lisää se, jos kohde on valkoinen tai todella vaalea, ja taustalla paljon vaaleaa, jolloin kohteen kuvaaminen vaikeutuu. Mitä kannattaisi tehdä, jos haluaa kohteen pysyvän hyvänä, mutta tausta ei olisi liian vaaleaa? Helposti tulee siis aivan liian valkoinen taivas, olisi siis todella kivaa jos onnistuisi saamaan taivaan näkymään sinisenä ja pilvieen. Jos taustalla on jotain tummaa, kuten metsää, kuvaaminen helpottuu huomattavasti, jolloin kohde näyttää todella hyvältä, taivas jää silti valkoiseksi. Aurinkoisena päivänä on paljon vaikeampaa ottaa kuvia kuin pilvisenä päivänä.

    Ja sitten jos on puolipilvinen-päivä, jolloin aurinko välillä pilven takana ja välillä taas auringon valo on näkyvästi esillä, mikä ohjelma olisi kätevintä käyttää tällaisessa tilanteessa?

  37. Ansu, ensinnäkin kannattaa kuvata RAWia, ei JPG:tä – silloin ei niin haittaa, jos valotus ei kuvattaessa osu kohdalleen, asiallisen valotuksen saa kyllä suunnilleen sinne päin menneestä kuvasta kaivettua jälkikäsittelyssä esiin.

    Itse en yleensä kuvaa täysautomaatilla, vaan melkein aina aukkoautomatiikalla. Käytän usein myös automaatti-ISOa. Jos olet tottunut säätämään valotusaikaa, voit käyttää valotusaika-automatiikkaa. Näin on vähemmän tekijöitä säädettävänä.

    Pahimmassa tapauksessa kuvattavan kohteen sävyt ovat yksinkertaisesti liikaa kameralle, jolloin pitää valita, valottaako kohteen vai taustan oikein. Siihen ei oikein helppoa ratkaisua ole, mutta yksi apu on jälleen kerran RAW-kuvauksessa, jossa liiaksi valottuneita kohtia saa sitten laskettua alemmas – kunhan ei päästä niitä palamaan kokonaan puhki, sellaisesta ei pelasta enää mitään.

    Kirkas auringonpaiste on noin yleensä ottaen kuvausolosuhteina sieltä huonommasta päästä, tai ainakin se tuo melkoisesti haasteita kuvaamiseen, kuten olet huomannut.

  38. Mahtavia neuvoja, tästä oli todella paljon hyötyä.

    Olen hankkimassa uutta tällä kertaa kiinteää objektiivia samsung nx 1000 kameraani ja olen pääni puhki miettinyt olisiko 50mm f1.8 vai 35mm f2.0 parempi ja monipuolisempi käyttää? Tarkoitukset uudelle objektiiville olisi yleinen arjen asioiden ja yksityiskohtien, ihmisten, luonnon kuvaaminen. Toisaalta 50mm:llä saa pehmeämmän taustan, mutta huolettaa sen iso zoomi. Osaatko auttaa ja antaa vinkkiä ostopäätökseen?

  39. Elsa, jos hakusessa on nimenomaan monipuolinen yleisobjektiivi, tuo 35-millinen on monipuolisempi valinta.

  40. Hei!

    Olen ostanut Canon 1100D:n ja siihen minulla on Tamronin AF18-200mm F/3.5-6.3 (if) Macro putki. En osaa lainkaan käyttää kameran manuaalisäätöjä.
    Minkälaiset säädöt kannattaisi olla jos on pilvinen sää ja pitää kuvata liikkuvaa kohdetta? Aurinkoisella säällä olen sanaanut automaatillakin hyviä kuvia, mutta vähänkin harmaata niin tulee aikalailla tälläisiä http://qem.kuvat.fi/kuvat/Omat+/Muille/Kasvateille/IMG_6428.JPG

  41. Mitä muuten tarkoittavat kamerassa nämä P, Tv, Av, M, A-Dep? Onko merkitystä mikä niistä on päällä kun ottaa kuvia manuaalisäädöillä?

  42. Paula, kuulostaa vahvasti siltä, että et ole lukenut kameran käyttöohjeita. Suosittelen lämpimästi – sieltä löytyy esimerkiksi eri kuvausohjelmien selitykset. Kuvaustiloista tavallisesti käytännöllisin on Av eli aukon valinta.

    Tuo linkittämäsi kuvahan on oikein onnistunut. Valotus ainakin on ihan kohdallaan: koko sävyalue on mahtunut kuvaan, mitään ei ole jäänyt pimeäksi tai palanut puhki. Hivenen lattea se on, mutta kevyt sävyjen korjaus (lisää kontrastia, vähän kirkkautta lisää) kuvankäsittelyssä potkii kuvaan eloa kummasti. Esimerkiksi näin: korjattu versio.

  43. Et arvaakkaan kuinka paljon apua vinkeistäsi oli tälle blondille! Olen käyttänyt viimeiset pari vuotta Olympus e-pm1, joka on niin yksinkertaisen helppo, että en ole kaivannut edes mitään muuta, kunnes nyt.. Haluaisin jonkun, jossa on tarpeeksi tehoa, jotta voisin ottaa kuvan vähän hämärässäkin ilman, että kuva on rakeista mössöä. 🙂 Pohdin nyt canon eos 700D ja kehumasi Olympus OM-D E-M5 välillä. Kumpaa kannattaisit ja miksi?

  44. RagDoll, jos pidät E-PM1:stä noin yleensä ottaen etkä kaipaa muuta kuin parempaa kuvanlaatua, päivitä uudempaan malliin. E-PM2:ssa on sama kenno kuin OM-D E-M5:ssä, joten kuvanlaatu on hämärässäkin hyvä. Jos haluat muutenkin ominaisuuksiltaan paremman kameran ja Olympuksen ominaisuudet miellyttävät, OM-D E-M5 on hyvä valinta.

  45. Hei Mikko ja kiitos erinomaisista ohjeista:) Ilo lukea suomeksi hyvin ja selkeästi kirjoitettua tekstiä. Niin oli hyvät ohjeet, että kirjoitin itselleni muistiinpanot haha!

  46. Suosittelen kuvankäsittelyyn Darktablea. ~ Samat ominaisuudet kuin Lightroomissa, mutta ilmainen softa ja pienen opettelun jälkeen varsin kätevä työkalu.

  47. Hei
    Kiitos hyvistä sivuista. Anna joku vinkki, niin pääsen eteenpäin. Tarkoitus on ottaa kuvia pienoismalleista ja niiden koneistusvaiheista. Sanotaan kokoluokkaa pingispallo ja pienempiä. Kovin lähelle jyrsinkonetta ei ole hyvä kameralla mennä.
    Tarjolla on Nikon D7000 siinä AF-S Nikkor 18-300mm 1:3.5-5.6G sekä Nikkor Medicomat 105 f2.8 MACRO 1:1, sekä rengassalama. Medicomat ei ole automatiikan kanssa yhteensopiva.

  48. Oikea makro on aina oikea makro ja 105-millisen polttovälikin riittänee… Jos 1:1-suurennosta pienemmät riittävät, tuo zoomi voisi olla ihan kelpo peli myös, kun sen varustaisi sopivalla lähilinssillä. Mutta sen verran tekniseksi menee, että sen tarkemmin en osaa neuvoa, en ole hirveästi makroiluun perehtynyt.

  49. Kiitos hyvistä neuvoista, itse asiassa tämän perusteella ostin canon 600D -kameran. olen vielä täysin urvelo ja kameran omilla säädöillä saan huonoja kuvia liikkeessä, salamaa en juurikaan käytä. Oisko sulla neuvoa manuaalisesti hyvä speksi-yhdistelmä, jolla voisin kokeilla saada nopeutta tuohon liikekuvaan ihan päivänvalossa? kiitti etukäteen tosi paljon! 🙂

  50. Taina, tuossa ratkaisee ainoastaan valotusaika. Kohteen nopeudesta riippuu, miten nopea valotusaika liikkeen pysäyttämiseen tarvitaan. Ota käyttöön valotusajan esivalinta (Tv) ja kokeile erilaisia valotusaikoja. 1/1000 s valotusajalla pitäisi nopeammankin liikkeen pysähtyä, vähän kohteesta riippuen 1/500 s voi myös riittää. Jos taas nimenomaan haluat, että liike näkyy kuvassa, käytä pidempiä valotusaikoja.

  51. Hei! Suurkiitos näistä kansankielisistä selvennyksistäsi, auttavat suuresti kaltaistani maallikkoa. Olen ostamassa Canon 600D-kameraani ulkoista salamalaitetta ja kiikarissa olisi Nissin Di622 Mark II – laite. Niinkuin oletkin sivustollasi maininnut, laite on vastaava Canonin oman Speedlite 430EX II kanssa, erona vain hinta. Molempien laitteiden sanotaan tukevan TTL – toimintoa ja ”erilaisia langattomia orjatoimintoja” ja niitä myös pystytään käyttämään kameran kautta. Silti on myynnissä molemmilla laitteille salamasiirtokaapeli JA langaton lähetin, jotka siis molemmat tulevat kameran salamakenkään ja näin mahdollistavat ulkoisen orjakäytön. Tarvitsenko kaapelia tai lähetintä ja jos tarvitsen, kumpaa suosittelisit? En haluaisi käyttää HSS- toimintoa, jossa ulkoinen salamalaite välähtäisi heti kameran oman salaman välähdyksen jälkeen. Toivottavasti sait selvää kysymyksestäni. Kiitos jo valmiiksi!

  52. Janne, täytyypä sanoa, etten osaa tähän oikein vastata. Kun itse kuvasin Canonilla, 550D:ni ei itse osannut ohjata salamalaitteita, joten käytin radiolähettimiä.

  53. Moi Mikko. Omiastan Canon EOS 700D järkkärin, mikä olisi sopivin kuvasuhde jolla kuvata jos kuvia vaikka teettäisi kymppikuviksi 10×15. MItä osia rajautuu pois milläkin kuvasuhteella?

  54. Kuvaa vain sillä oletuksena olevalla 3:2-suhteella, niin ei suotta tarvitse rajata kuvaa pienemmäksi – kaikki muut kuvasuhteethan tehdään rajaamalla täysikokoisesta kuvasta osa pois. Fiksut kuvapalvelut tekevät muutenkin kymppikuvasta automaattisesti joko 10×13- tai 10×15-kokoista riippuen siitä, onko tiedostojen kuvasuhde 4:3 vai 3:2.

  55. Hei Mikko. Kiitos vinkeistä! Mulla on itellä Canon EOS 1100D ja kuvaan yleensä Urheilutapahtumia harrastuksena (Useesti tulee kuvattua jalkapalloa). Mitä kuva asetusta kannattaisi käyttää? Kamerassa on urheilu asetus, mutta välillä tuntuu että tulee tosi monta ”tärinä” kuvaa? Kannattaako näissä tilanteessa käyttää esim. av. tai t asetusta? vai riittääkö niissä asetuksissa kuvan otto nopeus?

  56. Christoffer, noilla valmisohjelmilla annat aika paljon päätösvaltaa kuvaamisesta kameralle, ja tulokset voivat olla vähän mitä sattuu, etenkin jos olosuhteet ovat vähän hankalia. Urheilua kuvatessa sulkimen ajan asetus on paras tapa kuvata, koska sillä tavalla pystyt varmistamaan, että suljinaika on riittävän nopea. Jalkapallon kuvaamiseen pitäisi suljinajaksi saada 1/500 s tai nopeampi, jotta liike pysähtyy kunnolla (tietysti ainahan liikettä ei halua pysäyttää kokonaan).

  57. KIITOS! Siis mulla on ollu Canon Eos 1100D nyt kaks vuotta ja oon aina siis AINA käyttänyt pelkästään yhtä ominaisuutta tai mikä onkaan. Oon vasta tälläne teini, mutta juuri bloggaamisen alottaneena tästä oli sairaasti apua vaikka pitää lukee moneen kertaan kaikki selitykset, kun en oo koskaan ennen tyyliin kuullut joistain sanoista 😀 mut tälleen ERITTÄIN amatöörimaisesti kysyisin, että mistä löydän objektiivin ton mm-koon? Mittaanko vaan ton linssin tai jotain 😀 vai lukeeks se jossain? Tiiän et 1100D on varmaan niitä huonoimpia järkkiä, mut ihanaa, jos senkin asetuksia voi muuttaa näin helposti (?)

  58. Ella, ei tarvitse mittailla, kyllä se siinä objektiivissa lukee, yleensä etulasin ympärillä olevassa reunuksessa.

    1100D on oikein pätevä ja käyttökelpoinen kamera, jolla saa otettua hyviä kuvia useimmissa olosuhteissa.

  59. Moi, ja mukavaa alkanutta vuotta!

    Pitkän ja hartaan mietinnän ja vertailun jälkeen päädyin syksyllä hakkimaan Olympuksen OM-D E-M5 :sen. Huomasin, että käytät samaa runkoa. Kahlailen mukana tullutta suomenkielistä käsikirjaa läpi, mutta moni asia jää vähän hämärään (koska olen aika noviisi muutenkin järkkärin käytössä). Ohjeissa saatetaan sanoa esim: ”kuvia voi poistaa myös useita kerralla” tai ”fish eye” efekti on tarkoitettu tietyille objektiiveille”. Ei kuitenkaan kerrota m i t e n kuvia poistetaan useita kerralla, tai m i t ä objektiiveja tulisi/voi käyttää.
    Laiskana ihmisenä kysynkin, onko sinulla jotain suosikki www-osoitteita kyseisen kameran käytöstä joita kannattaisi katsella ja opiskella? Vai pitääkö minun vain nöyrästi itse kahlata sivuja läpi.. 😉

    Tänks!

  60. Jos ei sanota tarkkaan, se ei ole mitään kovin tärkeää =)

    Olen itse opiskellut kameran käyttöä lukemalla ohjeet suuripiirteisesti läpi ja penkomalla valikkoja ja kokeilemalla eri toimintoja, se on ollut minulle paras menetelmä. Eipä kameraa valikoista rikki saa, pahimmillaan vain hävittää kuvat muistikortilta.

    Esimerkiksi kameran omissa valikoissa sanotaan, että Kalansilmä-efekti on tarkoitettu FCON-P01 Semi Kalansilmä -lisäkkeen kanssa kuvaamiseen (SCN > Ok-nappi > kelaa Kalansilmän kohdalle > paina nuoli oikealle).

  61. Ok… siis kärsivällistä paneutumista asiaan. Oletin, että käsikirjassa on kaikki sama kuin kamerassakin, mutta isommalla fontilla 🙂

    Kiitos vinkistä, jatkan harjoituksia!

    Leena

  62. Okei vielä pakko kysyä, voitko selittää mahd. yksinkertasesti, että miten saan mahd. valoisia kuvia, kun tuntuu, että kaikki kuvat ovat tosi tummia? Tiiän, et selitit sen tekstissä, mut en oikee tajuu 😀

  63. Mene valoisampaan ympäristöön. Jos sellaista ei ole tarjolla, lisää itse valoa salamalla tai muulla lisävalaisimella.

    Jos nämä eivät auta, opettele kameran asetuksia sen verran, että osaat säätää valotuksen korjausta. Sillä tavalla voit valottaa kuvaa helposti vähän enemmän, jos automatiikka ehdottaa liian tummaa valotusta.

  64. Hei Mikko! Olen aina kuvannut vain pokkarilla tai vast yli 40v.joten hankin Canon EOS 400D kameran, vanhan, saadakseni myös nk. parempiakin otoksia. Kun olen itsekin vanha ja onneton=0)niin en osaa säätää sitä ottamaan kuvia nopeammin, nyt menee yli 10 sek ennen kun ottaa kuvan jos ottaa sittenkään, kohde mennyt ohi ajat sitten. Olen laukaisijaa painanut, kerran, painanut kauan ja kahdesti, aina vain kameran sisällä lukemat vilkkuu ja kun loppuvat ottaa viimein kuvan. Tulee hyviä kuvia jos kohde paikallaa, mutta ….. kiitos etukäteen vastauksesta.

  65. Anne, ei sitä kameraa pitäisi mitenkään joutua säätämään, sen pitäisi ottaa kuva alle sekunnissa. Jos säännöllisesti menee yli 10 sekuntia kuvan ottamiseen hyvissä olosuhteissa (riittävästi valoa), kamera on joko väärin säädetty tai rikki. Kokeile palauttaa kamera tehdasasetuksiin (katso ohjekirjasta, miten se tapahtuu). Jos se ja ohjekirjan lukeminen ei auta, sitten kamera on rikki ja kannattaa viedä huoltoon.

  66. Mikko…..kiitos sinulle sivuistasi ja vastauksesta, minulla ei ole paperi ohjetta, olen katsonut kameran menun kaikki läpi, alustus on ainoa asetuksissa, mutta se alusti kortin. Onko se tehdasasetus netin kautta? Löysin ohjelman, mutta tehdasasetuksia en löytänyt hakemistosta. Mieleeni tulikin, että siksi sainkin kameran pilkka hinnalla kun tällä voi vain kuvata esim kukkia, jotka ei karkaa kesken kaiken. Jos se asetus löytyy jonkin napin alta kuitenkin, kerrotko=0) jakoavaimen alta en löytänyt, oli se toka vika kuvake. Kiitos….

  67. Anne, kameran ohjekirja löytyy Canonin nettisivuilta. Sieltä jakoavainvalikosta pitäisi asetusten nollaus löytyä, en sen tarkemmin osaa sanoa, kun ei ole Canonia tässä käsillä. Lue ohjeista, kyllä se sieltä löytyy.

    Mutta vähän tuo siltä kuulostaa, että sinulle on myyty rikkinäinen kamera.

  68. moi,
    oon jo aika kauan aikaa kuvaillut, mutta vieläkin on hakusessa se kameran kunnollinen käyttö. Onnistun ottamaan hyviä kuvia kokeilemalla eri asetuksia, mutta aina on pitänyt kokeilla ottaa monta kuvaa eri asetuksilla ennen kuin saan mieleisen kuvan napattua. Sun ohjeita oon nyt hetken tässä lueskellut, ja on kyllä paljon selventänyt! Kiitos!!

  69. Anne! Kamerassasi on ilmeisesti, ”itselaukaisu 10s / Kauko-ohjaus” päällä. Mene siihen kohtaan näytöllä ja vaihda asetukseksi ”Yksittäiskuva”, tai ”Jatkuva kuvaus”… Kuulostaa vaan ihan näin helpolta 😉

  70. Moikka! Hei mulle on nyt yksi asia epäselvä objektiivihankinnoista. Kamerana EOS 600D ja siinä on ollut toi kittiobjektiivi tähän mennessä. Kuvaan kissoja ym. eläimiä, ja tykkään kuvata läheltä, todella läheltä. Mulle on muut eläinkuvaajat suositellut tota 50mm 1.8:a, mutta en kyllä sitä muovirelettä oikein haluaisi, vaan kiikarissa on ollut Canonin 40mm f/2.8. Siinä on valovoimaa varmasti tarpeeksi paljon enemmän kun tuossa 18-55:dessä, mutta kuinka läheltä voin kuvata sillä? Jos kyseessä on vähän laajakulmaa päin menevä objektiivi, niin olenko nyt ostamassa päinvastaista objektiivia kuin tarvitsisin? Vähän aikaa sitten olin valinnastani, mutta nyt menin jotenkin ihan sekaisin kun olen tarkemmin lueskellut ko. objektiivista. Toisaalta, jos muilla toimii tämä 50mm ei 40mm nyt ihan hirveästi polttoväliltään eroa, huolehdinko ihan turhaan? Vai pitääkö ne kuvat sitten aina rajata reilummalla kädellä jotta lopputulos on lähikuva yksityiskohtiaan myöten (esim. kissan naamapotretti tms.). Täytyykö ottaa kauempaa vai voinko räpsiä ihan lähietäisyydeltäkin? Kamala kun menin tosiaan ihan sekaisin nyt. Parempi kuitenkin varmistaa.

    Ja toinen, kuinka lähelle se pystyy tarkentamaan? Tätä en nyt löytänyt mistään, tai sitten en vain osannut etsiä. Kiitos paljon avustasi, arvostan. 🙂

  71. Taisin vähän hätäillä, onhan tuo ihan sopiva objektiivi minulle, eikö olekin? Eihän tuo nyt croppikennoisessa kamerassani ole lähelläkään mitään laajakulmaa, vaikka eroa siihen 50mm onkin melkein 20mm loppupeleissä. Pahoitteluni todennäköisesti turhasta aikasi viemisestä, joudut muutenkin vastailemaan ties minkälaisiin kysymyksiin päivät pitkät. Koitin välttää turhaa kysymistä mutta se ei tainnutkaan onnistua..

    Okei, silti epäselvää on toki se, kuinka läheltä voin kuvata. Löysin kuitenkin tuolla otettuja esimerkkikuvia jotka tosiaan olivat tarkkoja lähikuvia. Menin tosiaan ihan sekaisin kun aloin pyörittelemään näitä päässäni liikaa!

  72. Anteeksi, vielä yksi.. Olen olettanut että tällä Canonin 40mm objektiivilla on mahdollista kuvata suht pienemmälläkin syväterävyysalueella, eikö olekin? Eroaako tämä ominaisuus huomattavasti 50mm objektiivista, jossa on suurempi polttoväli ja joka on valovoimaisempi (1.8 tässä tapauksessa)? Saanko asetukset oikein säätämällä kissan teräväksi ja taustan sumeaksi ilman mitään järkyttäviä kikkailuja? Tämä on tärkeä tekijä nyt objektiivin hankkimisessa, sillä haluan nimenomaan kuvata kuvia, joissa on pienempi syväterävyysalue. Nythän käytössä oli siis tosiaan se 18-55mm kittiobjektiivi, ja olen kyllästynyt siihen että kuvissa on käytännössä aina aivan liian suuri syväterävyysalue (koko kuva tai melkein koko kuva terävä). Nyt pitäisi saada nimenomaan niitä kuvia, joissa kissa on terävä ja tausta sumea.

  73. Johanna, lyhin tarkennusetäisyys löytyy vaivattomasti hakemalla ”ef 40mm minimum focus distance”. Se on 30 cm, eli kyllä tuolla aika lähelle pääsee.

    Polttovälin osaltahan pystyt kokeilemaan tuolla kittiobjektiivillasi, miten tuo 40mm toimii – säädä vain kittiobjektiivin zoomi noin 40mm kohdalle ja kokeile, onko polttoväli sopiva. Pystyt samalla tavalla toteamaan, miten paljon tuo eroaa 50-millisestä. Ei tarvitse arvailla, kun voi testata.

    Millaisilla asetuksilla kuvaat? Kyllähän kittiobjektiivillakin saa sumeaa taustaa, kun pitää aukon mahdollisimman suurena ja etäisyydet sopivina (melko lyhyt matka kamerasta kohteeseen, pitkä matka kohteesta taustaan). Toki valovoimaisempi objektiivi helpottaa tässä, ja 2.8 on jo jonkin verran parempi kuin kittiobjektiivi, etenkin telepäässä.

  74. Onko sinulla kokemuksia Magic Lantern-työkalusta? Olen todella innostunut videokuvauksesta ja minua kiehtoo tuo Magic Lantern todella paljon. Mutta en nyt tiedä, uskallanko sen ladata. Luin netistä, että on suurempi mahdollisuus, että kamera ei mene rikki, mutta tietysti on se mahdollisuus kameran rikkoutumiseen.

    Koska Magic Lantern ei ole Canonin tuottama eikä tukema, menee takuu työkalun ladatessa umpeen. Haluaisin ladata Magic Lanternin, mutta toisaalta jännitän, että juuri minun kohdalla kamera hajoaa..

    Ja siis takuuta noinm vuosi vielä jäljellä, mutta en jaksaisi millään odottaa että lataisin takuun jälkeen! :/

  75. Senni, en ole kokeillut, koska minulla ei ole Canonin kameraa, enkä ole muutenkaan oikeastaan yhtään kiinnostunut videokuvauksesta. En usko, että Magic Lanternin peruskäytöllä kameraansa rikkoo.

  76. Hei, kuvaan paljon liikkuvia hevosia hämärissä sisätiloissa, mikä olisi paras asetus siellä kuvaamiseen? Olen kokeillut monia asetuksia mutta saan kaikki kuvat epätarkoiksi. Kiitos jo etukäteen.

  77. Valotusajaksi pitää saada joku 1/500 s. Säädä kamerasta valotusaika-automatiikka (S tai Tv) ja säädä valotusajaksi 1/500 s. Vaatinee käytännössä suurinta mahdollista aukkoa ja ISO-herkkyyden maksimointia. Jos valoa on vähän, kamera ei ehkä suostu kuvaamaan – silloin fakta on, että valo ei riitä kuvien ottamiseen, ja kuvaamisen onnistuminen vaatii lisävaloa.

  78. Hei Mikko, kiinnostaisi tietää miksi valitsit objektiiviksesi Panasonic LUMIX G X VARIO 12-35 mm F2.8 etkä Olympuksen omaa 12-40 f2.8?
    Olen tutkiskellut siirtymistä näihin peilittömiin myös ja kahlannut läpi eri optiikkavaihtoehtoja netissä.
    Kiitos

  79. Raisa, nyt ottaisin tuon Olympuksen, mutta silloin kun objektiivin ostin, tuota Olympuksen objektiivia ei vielä ollut kaupoissa.

  80. Moi…

    Mulla on ollut semmoinen pieni ongelma, kun filmikameralla otettaessa kuvaa vaikka säädöt olisivat kuinka pielessä niin kamera ottaa kuvan, kun painetaan liipaisinta, mutta joissain tilanteissa 550d:ni ei anna ottaa kuvaa vaikka mielestäni kuvassa ei ole mitään vikaa, kun siirryn tai säädän esim. suurennosta niin kamera ottaa kuvan.

    Joten antaako M asetuksella oleva kamera ottaa kuvan vaikka kameran asetukset olisivat kuinka metsässä ja se on kuvaajan ongelma minkälainen kuvasta tulee?

  81. Tarkennuksesta se on kiinni: ainakin Canonit eivät oletuksena ota kuvaa, jos kamera ei saa tarkennettua mihinkään. Muistelisin, että kamerassa on säätö, jolla sen saa kuvaamaan, vaikka tarkennus ei olisi kohdallaan, mutta en ole ihan varma – pengo asetuksia, josko sellainen löytyisi. Ei taida riittää pelkästään M-tilan valitseminen.

  82. Minulla on nikon d5300 ja kuvaan P-asetuksella. Jostain syystä kuvista tulee todella huonolaatuisia ja epätarkkoja. Kuvanlaatu ja kuvakoko ovat parhaat mahdolliset. Mikä minulla on pielessä?

  83. Jos yrität kuvata liian pitkällä valotusajalla, kuvat tärähtävät sumeiksi. Liian korkean ISO-arvon käyttäminen heikentää kuvan laatua. P-asetuksella automaatin pitäisi kyllä antaa fiksut asetukset, mutta kokeile muitakin ohjelmia, esim. A-moodia. Toimiiko paremmin?

  84. Tervehdys vaan ja kiitokset hyvistä sivuista 🙂 Olisi pari kysymystä . Kuvaan tai paremminkin yritän kuvata omaan tarkoitukseen erilaisia klubi ja ravintola rock keikkoja ja kamera on Canon 600 ja objektiivi on Sigman 10-20 f 3,5 Niin minkälaisilla asetuksilla oli mahdollista saada tai kannattaisi kokeilla että saisi mahdollisimman teräviä tai missä olisi vähän kohinaa esim AV tai M asennossa?

  85. Hannu, pyydät mahdottomia. Ei klubiolosuhteissa saa kohinattomia kuvia. Av-tilassa täydellä aukolla on oikea resepti useimmissa tilanteissa, hae sitten niin matala herkkyys kuin onnistuu, mutta käytännössä joutunet aika korkeilla ISOilla kuvaamaan. Itse en ole klubeilla kuvannut, lähimpänä vastaavia olosuhteita olen kuvannut sirkusta. Silloin 1.8-aukolla herkkyydeksi joutui säätämään ISO 4000.

    Hyvällä kameralla ja kohinanpoistolla jälkikäsittelyssä tulokset ovat kuitenkin oikein siistejä.

    Suosittelen lämpimästi Kamoon! Rock- ja festarikuvaus -kirjaa, siinä on käsitelty rock-kuvaamista kattavasti.

  86. Hej! olen 15 vuotias tyttö Etelä-Suomesta. Pidän paljon luonto ja eläinaiheiden kuvaamisesta. Minulla on Nikon D3200 ja siinä objektiivi 18-55mm 1:3.5-5.6 haluaisin objektiivin jossa olisi todella hyvä zoomi, se olisi hiljainen ettei eläimet kuule sitä ja hyvä hinta laatu suhde (nykyisessä objektiivissä kiinnitys on DX) onko hyviä ehdotuksia, kun itse en oikein löydä hyviä? kiitos jo etukäteen 🙂

  87. Zoomi on kaikissa objektiiveissa hiljainen, ainakin peilin heilahdukseen verrattuna. Millainen budjetti sinulla on käytössäsi? Nikonin 55-300mm on ihan hyvä peruszoomi, eikä maksa paljon.

  88. Budjetti, joka minulla on käytössä on n.300 €, mutta jos on hyvä objektiivi saa mennä ylikin 🙂 jos tiedät hyviä niin pystytkö linkkaamaan tähän, kun pohdimme isäni kanssa, että tarvetta olisi uudelle objektiiville? 😉
    blogisi on todella hyvä ja selkeä ja olen saanut täältä paljon uusia tietoja,kiitos! 🙂

  89. No jos tuollaisella budjetilla mennään, niin Nikonin 55-200mm VR on kelpo valinta (330 euroa). Jos venyy vähän enemmän, 55-300-millinen maksaa 400 euroa. Eipä tuossa hintaluokassa juuri parempaa löydy.

  90. Hei. Nyt olisi teleobjektiivi haussa. Kamerani on Canon D7 ja kuvaan lintuja ja luontoa ja eläimiä…
    Olen miettinyt ostavani joko käytetyn Canon EF 100-400mm f/4.5-5.6L IS USM tai uuden TAMRON AF 150-600mm f/5-6.3 SP DI VC USD . Kumpi olisi järkevä ostos, aloittelijan käyttöön.

  91. Kimi, kas kun sattui, DxOMark on vertaillut noita kahta lasia 7D:ssä. ”The same three lenses tested on the Canon EOS 7D reveal similarly that the Tamron is the better performer overall.” – kolmantena lasina testissä oli siis Sigman 150-500mm. Aika tasaisia nuo kuitenkin olivat, eli sinänsä minkä tahansa otat, lopputulos on aika samanlainen – luultavasti kuvasta ei vertailussa erota, millä objektiivilla se on otettu.

  92. Kiitos Mikko, Laitan Tamronin tilaukseen.

  93. Ostin käytettynä Canon EF 70-300 f/4.0-5.6 IS USM objektiivin. Onko mitään tapaa testata vakaajan toiminta. Kuvat tuntuisi olevan hyvälaatuisia, jäi vaan aloittelijana vaivaan että toimiiko niin kun on tarkoitettu.

  94. Kimi, ensimmäisenä tulee mieleen tällainen järjestely:

    Ota kymmenen kuvan sarjoja käsivaralla eri valotusajoilla vakaajan kanssa ja ilman. Kuvaa vaikka 300 millin polttovälillä. Aloita 1/250 sekunnin valotusajasta – tämän pitäisi peukalosäännön 1/polttoväli perusteella olla jo liian lyhyt valotusaika 300-milliselle objektiiville. Ota kymmenen kuvan sarja ilman vakaajaa ja vakaajalla ja katso, kuinka moni kuvista onnistui (älä luota kameran näyttöön, vaan katso tietokoneen ruudulla normaalissa katselukoossa). Vaihda valotusaikaa vielä lyhyemmäksi ja toista.

    Jos vakaaja toimii, vakaajan kanssa pitäisi saada teräviä kuvia suuremmalla onnistumisprosentilla. Jokainen kuva ei ole vakaajankaan kanssa terävä ja ilman vakaajaakin voi onnistua, siksi pitää kuvata vähän pidempiä sarjoja.

    Mitä lyhyemmällä valotusajalla saat teräviä, tärähtämättömiä kuvia, sitä paremmin vakaaja toimii.

  95. Kiitos Mikko. Täytyy testata.
    Hienot sivustot, hyvillä ja selkeillä opeilla. Vastaukset tulee niin äkkiä ja hyvvällä tietämyksellä. Valokuvaus on mukavaa puuhaa kun vaan oppii käyttämään / hyödyntämään uutta kalustoa. Canon 7D osto on tuonut paljon uusia haasteita. Monta hyvää kuvauskohdetta on jo tullut hassattua omalla tyhmyydellä.

  96. Laitetaanpa vielä pari kysymystä. Eli Klubiolosuhteissa kannattaako käyttää pistetarkennusta vai muuta ja sitten sitten kumpi kertatarkennus vai jatkuva tarkennus? Kiitokset taas vastauksesta 🙂

  97. Hannu, makuasioita; kokeilemalla selviää mikä parhaiten toimii. Valotuksessa automaatti voi toimia, mutta keskustapainotteinen mittaus voi olla myös kätevä. Käsin jos valottaa, niin sitten tietysti se ja sama. Tarkennuksessa kertatarkennus lienee kätevimpi, ellei paukuta sarjoja menemään. Miten nyt tykkää kuvata.

  98. Kuinka onnituisi parhaiten kuvan ottaminen itsestä? Eli siis miten ajastimen kuvaa ottaessa tarkentaminen tulisi tehdä, että saisi tarkan kuvan?

  99. Jyri, jos ajastimella kuvaa, pitää olla käsintarkennus tehtynä valmiiksi oikeaan kohtaan. Helpompaa on käyttää automaattitarkennusta ja kaukolaukaisinta, jolloin tarkennuksen voi jättää automaatin huoleksi kun itse istuu kameran edessä.

  100. Minäpä täällä vaihteeksi tälläkertaa kysäisisin että mikä objektiivi olisi hyvä kun pelaan lentopalloa ja otan paljon kuvia niin kuvat ovat usein heilahtaneita tai sitten ns.venyneitä. Kamera minulla siis on Nikon D3200 ja mitkä säädöt olisi hyvät tähän urheilukuvaukseen ja millainen objektiivi olisi siihen paras tähän? Budjetti olisi n.500€ 🙂 kiitos jos viitsisit vastata! 😉

  101. Nooruli, kuulostaa siltä, että valotusaikasi ovat olleet liian pitkiä. Ennen uuden objektiivin ostamista kokeilisin kuvata nykyisellä siten, että valotusaika on korkeintaan 1/400 s, jos ei nopeampikin. Kokeile siis valotusaika-asetusta (S). Herkkyyttä (ISO) joutunet ruuvaamaan varsin korkeaksi, mutta kamerasi pitäisi kyllä kestää 6400 ISOlla kuvaaminen.

  102. Hei! Olen menossa keikalle loppuviikosta, ja haluaisin saada rap-laulajista hyviä kuvia. Osaisitko sanoa, mitkä ovat hyvät asetuksia, kun on hämärää, paljon vilkkuvia valoja ja artisti liikkuu ja hyppii koko ajan. Ilman salamaa kuvat heilahtavat, salamalla värivaloista tulee harmaita ja kuvista karun näkoisiä. Kamerani on Nikon D5200. Soveltuuko edes tälläiseen kuvaukseen…? Kiitos!

  103. Hanna, ei salamaa, se ei kuitenkaan auta. Ilman salamaa, riittävän nopea valotusaika ja ISO täysille (6400). Kameraan riittävän valovoimainen objektiivi, josta aukko täysille. Lähtisin siis kokeilemaan A-asetuksella, aukko täysille ja ISO 6400, eiköhän sillä onnistu.

  104. Hei! Kysyisin vielä, mikä on tarpeeksi lyhyt valotusaika rap-keikalle. Kamerani tosin oli se Nikon D5200. Objektiivina minulla on vasta kittiputki, 18-55. Olen vähän tunari tämän kamerani kanssa kun hetki sitten vasta vaihdoin pokkarista järjestelmäkameraan. Kiitos avustasi, sivuiltasi saa hyviä ohjeita ja vastaat kysymyksiin nopeasti.

  105. Hanna, kokeilemalla selviää. Säädä tosiaan ISO-arvoksi 6400 ja aukko niin suureksi kuin mahdollista, ja katso riittääkö se. Jos ei riitä, tarvitset valovoimaisemman objektiivin.

  106. Hei,
    Minulla on Nikon D5300. Kamerassa on auromaattinen 39 pisteen tarkennus. Tämä toimii hienosti, mutta jos valitsen jonkun muun kuin Auto-asetuksen, tarkennus muuttuu yhteen pisteeseen. Näinkö kuuluu olla?

  107. Jore, noin se kai on — jos et käytä kaikkia pisteitä ja automaattia, haluat yleensä tarkentaa johonkin tiettyyn pisteeseen, useimmiten kai käytännössä keskipisteeseen. Mutta lue ihmeessä kameran ohjekirjaa, siellä tämäkin asia selitetään paremmin.

  108. Moikka!

    Olen lähdössä Englantiin kuvaamaan vinttikoirakilpailuja. Nehän juoksevat tosi suurilla nopeuksilla ja haluaisin saada kuitenkin liikkeen täysin pysäyttäviä ja tarkkoja kuvia otetuksi. Mitä asetuksia voisin koettaa? Käytössäni on Canon eos 7D ja 70-200 mm 1:2,8 L IS USM. Sekä kamera ja linssi ovat minulle ihan uusia, en ole juurikaan kuvaillut niillä.

  109. Koirakuvaaja, noilla laitteilla pitäisi kyllä onnistua. Valotusajaksi pitäisi saada joku 1/500 sekuntia, luulisin. Aukoksi siis 2.8 ja herkkyyttä niin paljon, että toimii, voi joutua laittamaan 6400.

  110. Hei
    Minulla on vasta toista päivää Nikonin D3200. En tiedä mitä tapahtui, mutta kamera ei enää suostu ottamaan kuvia etsimen kautta automaatti tarkennuksella. Kun automaatti tarkennuksen vaihtaa käsitarkennukseen niin silloin se ottaa kuvan. Ja kun painaa Lv-painikkeesta silloin se ottaa taas kuvan automaattitarkennuksella. Mutta mikä on kun ei siis ota kuvaa etsimen kautta automaattitarkennuksella? (Ei olisi epäselvemmin voinut selittää, mutta kiitos jos osaat tähän vastata.)

  111. Sissi, vaikea sanoa. Kävisin kameran asetukset ajatuksen ja ohjekirjan kanssa läpi. Etenkin ”Rangefinder”-asetus pitäisi olla ON (en tiedä, mikä tuo asetus on suomeksi).

  112. Mitä suosittelet minulle, jolla ei oli mitään kokemusta KUNNOLLISESTA valokuvauksesta niin kameraksi canonilta? Olen nyt aikomassa ostaa canon eos 1200d:n ja ostamaan ollaan tän viikon lopussa lähdössä niin kiva olis jos vastaisit nopeasti. P.S en ole ajatellut että minusta tulisi ammattivalokuvaaja tai mikään kokoajan kuvaamassa tyyppi niin olisiko sittenkin pikkujärkkäsi parempi ja jos on niin mikä?

  113. Riina, jos on Canon oltava ja haluat nimenomaan järkkärin, 1200D on hyvä valinta. Jos kelpaa Nikon, niin D3200.

    Jos arvelet, että pienempi kamera kulkisi helpommin mukana, Canonin EOS M on tällä hetkellä hyvin edullinen, ottaa hyviä kuvia ja on selvästi pienempi kuin nuo isot järkkärit, etenkin sen 22-millisen objektiivin kanssa.

    Toinen hyvä vaihtoehto pikkukameraksi on Olympuksen E-PM2 tai E-PL5.

  114. Kiitos avustasi! Ja eikö olekin niin että muistikortti pitää olla että pystyy kuvaamaan ja onko sen pakko olla canon eos 1200d:hen 64gb? Onhan kameran käytön oppiminen helppoa?!:)

  115. Riina, ilman muistikorttia kuvat eivät tallennu mihinkään, joten kyllä, se on pakollinen hankinta. 64-gigainen on turhan kallis, useimmiten niin isoa korttia ei tarvitse. 16-gigaisellakin pääsee jo pitkälle. Tärkeämpää on nopeus: varmista, että kortti on vähintään 10-luokkaa (kts. kuva).

    Kameran käytön oppii melko helposti. Kameran ohjekirja kannattaa lukea huolella läpi. Sen lisäksi kannattaa lukea joku valokuvauksen perusteita käsittelevä kirja. Jarjestelmakamera.fi:n opaslistasta löytyy useitakin hyviä aloittelijalle sopivia kameraoppaita.

  116. Syväterävyydestä: Olen tässä pohtinut kuvaamista isoissa tiloissa, saleissa, kappeleissa, kirkoissa jne. Kävin testaamassa jalustan kanssa. Se tuntuu aika haasteelliselta. Valoa on rajallisesti. Isoa aukkoa voi käyttää, esim. 2.8 tai 1.8 ja suljin 1:500. Vaikka liikkuvia kohteita olisi, se onnistuu kyllä, mutta sitten tulee kuitenkin vastaan syväterävyysongelma. Tilaisuuksissa kohteet (useita ihmisiä) ovat eritasolla, liikkuvat, eikä niitä voi juuri asetella. Salaman käytöllä ongelma ratkeaa. Salama tahtoo vain häiritä joissakin tilaisuuksissa ja saattaa olla kiellettykin. Automaattisella ISO-asetuksilla kamera tarjoaa helposti 3200. Kannattaisiko sitä rajoittaa? Testikuvat näyttävät kyllä suht. kelvollisilta. Mahtaako salama ja pienempi aukko olla ainut ratkaisu syväterävyysongelmaan?

  117. Raimo, sepä se – isolla aukolla saa valoa, mutta se syö syväterävyyttä. Toki asiassa on useampia tekijöitä, esimerkiksi pidemmillä kuvausetäisyyksillä syväterävyysalue voi olla isollakin aukolla riittävä.

    Korkeita ISOja kannataa käyttää huoletta, nykykameroilla voi yleensä kuvata 6400:lla ja saada silti ihan siistiä jälkeä, etenkin jos tekee vähän kohinanpoistoa jälkikäsittelyssä.

    Salama on yksi ratkaisu, mutta siinä on rajoituksensa. Kieltojen lisäksi salama on yleisesti ottaen aika lyhyen matkan työkalu, tavallisella käsisalamalla ei kovin kaukaa valaista (eli jos kuvaa kauempaa, salama pitäisi viedä jonnekin kohteen lähelle ja laukaista etäältä, ja siinä taas on oma vaivansa).

    Hämärässä kuvaaminen on yksi valokuvaamisen suurista haasteista, kun sitä valoa ei ole, ja se juttu, joka selvimmin tekee eroja hyvien ja parempien (tai uudempien ja vanhempien) kameroiden väliltä – kyllähän kamera kuin kamera tekee siivoa jälkeä hyvässä valaistuksessa.

  118. Sitten tule vielä vastaan sisustuksen värisävyt. Olen joskus ”paininut” sisätilassa haalean-vaalean keltaisen yleissävyn kanssa. Vanhoissa ja suurissa tiloissa. Tahtoo korostua liikaa. Kameran värimaailman säädöillä voi vaikuttaa, mutta se vaatii syvällisempää perehtymistä. Tuo mainitsemasi salaman vieminen lähelle kohdetta, on kokeilemisen arvoinen. Pitää myös testata, että kuinka kaukaa se toimii yhdessä kameran kanssa (Remote). Kiitos vinkistä!

  119. Jos kuvaat RAWia, voit helposti säätää kuvan valkotasapainon oikeaksi jälkikäsittelyssä. JPG-kuvaamisessa valkotasapaino pitäisi saada ainakin suurin piirtein oikein jo kuvattaessa.

  120. Olen joskus 70-80-luvuilla käyttänyt järjestelmäkameraa. Nyt ostin toissa vuonna Canon 1100. Tosi hankala ymmärtää näitä ”puoliautomaatteja” Menin kansanopiston digikamerakurssille. Hukkaan menivät rahat – opetettiin vain miten kuvat saadaan kamerasta pois yms. Olen siis enemmän kuin iloinen ja onnellinen, Mikko Saari, sattumalta löytämästäni sivustasi. Yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla selitetty. Innostuin uudelleen harjoittelemaan muutakin kuin automaattikuvausta. KIITOS, KIITOS!!

  121. Mikä näistä olisi paras vaihtoehto (hinta / laatu)?
    Tamron AF 70-300/4-5,6 SP Di VC USD / Canon, (319 euroa + postikulut, Scandinavian Photo).
    Canon EF 70-300mm F4-5.6 IS USM (499 euroa + postikulut, Digitarvike.
    Vai löytyykö joku Sigman vastaava malli joka voittaisi vertailun?
    Kiitos!

  122. Matti, kyllä Sigmallakin pitäisi olla vastaava (Sigma 70-300mm DG OS), mutta onkohan se jo poistunut markkinoilta, kun en sitä nyt löydä, vaan pelkästään tuota vakaajatonta. Käytännössä lienee laadun suhteen aika sama, otatko Tamronin vai Canonin. Photozonen arvosteluissa Tamron vetää hieman pidemmän korren, optiikaltaan kumpikaan ei ole varsinaisesti mitään huippuluokkaa. Hintaeroa on sen verran, että itse päätyisin kyllä Tamroniin.

  123. Miten saa Canon eos 550D kameraan tauot kun tekee videoita?

  124. Suosittelen lämpimästi lukemaan kameran ohjekirjan, sieltä selviää tämä ja monta muutakin mieltä vaivaavaa asiaa.

  125. Hei, Miten vesihunnun – siis virtaavan veden – saa kuvattua kirkkaalla ilmalla? Tarvitaanko filtteri vai voiko ISOa säätää pienemmälle?

  126. Kyllä siihen tarvitaan harmaasuodin, muuten valotusaikaa ei saa riittävän pitkäksi.

  127. Heippa! Ensinnäkin kiitos kattavasta ja selkeästä sivustosta, joka melkein aina tulee ensimmäisenä Googlessa vastaan, kun etsin kameraneuvoja. Täältä löytyi apua, kun aloin kuvata täysmanuaalilla ja kun suuntasin objektiiviostoksille. Olen pohdiskellut RAW-tiedostomuotoon siirtymistä, mutta vähän niin kuin hylännyt ajatuksen todettuani, että olen liian köyhä ostamaan isompaa muistikorttia ja liian laiska kytkemään usb-porttiin vuoroin kameraa ja kovoa. Totesin myös, että en ehkä kuitenkaan tarvitse sitä JPEGiä parempaa laatua mihinkään niin kauan, kun kuvaan vain blogiini ja Facebookiin. Näitä kommentteja lukiessani aloin kuitenkin miettiä asiaa uudelleen. Sanoit jotain siihen suuntaan, että RAWia kuvatessa on jälkikäteen mahdollista korjata pieleenmennyttä valotusta. Kommentti pisti silmään, sillä onhan se mahdollista JPEG-kuvissakin Photoshopin Curves- ja Levels-toiminnoilla. Nyt kiinnostaakin, kuinka paljon RAW mielestäsi parantaa mahdollisuuksia kuvan jälkikäsittelyyn, jos käytössä joka tapauksessa on hyvä ohjelma? (Kokeilemallahan se parhaiten selviäisi, mutta kysytään nyt mielipidettä kuitenkin.)

  128. Helena, ero on siinä, että JPG:ssä on mahdollista tehdä korjauksia, RAW:sta taas voi kaivaa onnistuneen kuvan epäonnistuneesta valotuksesta. Pelivaraa on paljon enemmän. Valkotasapainonkin voi käytännössä valita täysin vapaasti jälkeenpäin.

  129. Hei Lapista 🙂 Omistan Nikon D3200 ja minulla on eräs ongelma. Jos vähäänkään kuvaan vasten auringoa, niin kuviin tulee heijastumia, mm keltaisia renkaita ! Ne tulee kaikissa asetuksissa ja myös asetuksessa P, jolloin kamera valitsee itse aukon .Onko kamerassa kenties joku vika..kamera on vasta keväällä hankittu.

    Kiitos paljon etukäteen 🙂

  130. Pirjo, ei ole vika, vaan objektiivin ominaisuus. Aurinkoa vasten kuvattaessa kuviin tulee herkästi ylimääräisiä heijastuksia. Se, miten paljon heijastuksia tulee, ei riipu kameran asetuksista, vaan objektiivin optiikasta. Asiaan voi auttaa vastavalosuoja, joka estää ylimääräistä valoa pääsemästä objektiiviin.

  131. Moi!

    Mitä tarkennustilaa kannattaa käyttää
    1. Maisemakuvauksessa?
    2. Sisäkuvauksessa?

    Nikon D3200 kamerassa on Piste, Automaatti, 3D seuranta, Dynaaminen tarkennus alueet.

    Tälähetkellä olen käyttänyt näissä pistetarkennusta siten että pisteeksi on valittu se keskimmäinen. Maisemakuvauksessa aukko on ollut siinä F8 ja F11 välillä joten tämä on varmaan ok?

  132. Ja onko normaalia että kuvanlaatu huononee jos zoomaa kuvaa Windows 7 versiossa 4 ”pykälän” verran? ( Eli 4 kertaa liikuttaa hiiren ”rullaa” ylöspäin kun kuva on auki)

  133. Vike, tarkennustiloista kannatata valita se, joka soveltuu omiin tarkoituksiin. Automaatti on yleensä ihan tarpeeksi fiksu, mutta joskus pistetarkennus tai tarkennuksen kohdistaminen tiettyyn kohtaan näytöltä kuvattaessa on paikallaan. Mutta mitään yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan paras valinta riippuu siitä, mitä tarvitset.

    Sama aukon koon kanssa – 8–11 on ihan hyvä väli, jos tarkoituksena on saada laaja syväterävyys. Jossain toisessa tilanteessa joku toinen aukon säätö voi olla parempi.

    Minulla ei ole mitään aavistusta, kuinka paljon neljän pykälän zoomaus Windowsissa mahtaa olla, mutta joo, on ihan normaalia, että 100% suurennoksella läheltä katseltaessa kuvat näyttävät kamalilta. Katsele kauempaa tai zoomaa poispäin, niin näyttää nätimmältä, ei niitä 100% suurennoksia pidä läheltä katsella.

  134. Hei taas Mikko, tilasin sen vastavalosuojan mutta ei sekään oikein auta tuohon ylimääräisiin valoilmiöihin kuvassa. Olin valokuvaajana eilen eräässä tapahtumassa ja vaikka aurinko ei edes paistanut, niin yhteen kuvaan tuli violetti ympyrä. Voi, kun voisin lähettä sulle kuvan niin näkisit. Digitaalikamerassa tätä ongelmaa ei ollut..ja onhan se vähän ikävää, kun monta kuvaa on mennyt pilalle tämän vuoksi. Yle käyttää minun kuvia toisinaan ja Mtv:lllä 5 kertaa viikon luontokuva, digikameralla..Onhan se tylsää, että järjestelmäkameralla pitäisi saavuttaa paljon enemmän mutta tässä ollaan 🙁

  135. Pirjo, onko kamerassasi Nikonin 18-55-millinen kittiobjektiivi? Se on kuulemma melko herkkä tällaisille heijastuksille. Vastavalosuojan lisäksi voi auttaa, jos varjostat kädelläsi. Toinen vaihtoehto on hankkia joku toinen objektiivi, joka ei ole niin herkkä heijastuksille.

    Mikään järjestelmäkameroiden yleinen ongelma tämä ei ole, toisaalta auringonvalo aiheuttaa kyllä ongelmia aivan kaikille kameroille, niin filmikameroille kuin digitaalisille.

  136. On mulla 18 – 55 millinen objektiivi, kiitos Mikko 🙂 Mie testaan vielä ja katson sitten, vaihdanko objektiivia. Ihana, että sinulla on tälläinen blogi missä met vähemmän kokeneemmat voimme kysyä apua. Kiitos paljon !!

  137. Vielä kysyisin Mikko, että millaista objektiivia sie suosittelisit Nikon 3200 ? Nykyinen on aika tehoton, ei anna zoomata kovinkaan kauas mitä haluaisin 🙂

  138. Pirjo, ei riitä vielä tiedot suosituksiin: mikä on budjetti, haluatko nimenomaan telezoomin, vai pitäisikö olla jokapaikan superzoom?

  139. Ajattelin telezoomia ja eiköhän ne hinnat ole satasissa..vai ?

  140. Satasissa tai tuhansissa, riippuu mitä haluaa. Nikkor 55-300mm f/4.5-5.6g ED VR on ihan hyvä edullinen vaihtoehto, maksaa noin neljäsataa. Tamronilla on myös kohtuuhintainen 70-300-millinen. Näiden heijastusominaisuuksista en osaa sanoa.

  141. Kiitos jälleen ja hyvää päivän jatkoa ! .)

  142. Heti kärkeen, että KIITOS!!! Ihan mahtavia neuvoja tällaselle blondille 🙂
    Kysyisin sellasta, minulla on Nikon D3100 kamera ja siinä ihan perus putki 18-55 mm. Täällä Lapissa kun on niin kovin kauniita auringonlaskuja ja nousuja kaikkine sumuineen ja en vaan onnistu säätelemään noita asetuksia niin, että saisin ne värit tallentumaan edes lähelle sellaisina kun ne ovat.

  143. Ulla, eipä tuohon mitään oikotietä onneen ole. Ei auta kuin kokeilla ja kokeilla uudestaan erilaisilla asetuksilla. Sittenkin voi hyvin olla, että kohdetta on yksinkertaisesti mahdotonta kuvata hyvin kameralla, koska kamera ei näe yhtä laajaa väri- ja kirkkausskaalaa kuin ihmissilmä.

  144. Moi!
    Olen kiinnostunut tähtitaivaan kuvaamisesta. Muutamia otoksia olen kokeillut 6D Canonilla 17-40mm objektiivilla reilun 30min valotuksia. millaiset olisi hyvät säädöt kameraan, entä muistikortti?

  145. Harri, kokeilemalla selviää, mutta ISO alas, aukko suureksi ja valotusaika pitkäksi. Ursan tähtikuvausopas auttaa tarkemmissa yksityiskohdissa. Muistikortin suhteen ei taida olla ihmeempiä vaatimuksia.

  146. Olen harkinnut tuota Nikon D3200 KIT järkkäriä. Onko mielestäsi kannattava ostos?
    Ja tiedätkö yhtään pystyykö kyseisellä kameralla ottaa myös kuvia joissa on terävä-laatuinen kohde ja sumea tausta?

  147. Alina, se on erittäin hyvä kamera aloittelijalle. Sillä saa otettua tuollaisia kuvia, joissa on pieni syväterävyys, mutta niin kyllä saa oikeastaan millä tahansa kameralla.

  148. Hei,
    ostin hiljattain Canonin 40D ja toivoisin löytäväni putken millä saisi otettua kuvia maneesissa. Näissä isoissa sisähalleissa on kenovalaistus. Nopeista liikkuvista kohteista otan suurimmaksi osaksi kuvia. Otan paljon estehevosista kuvia ja talven aikaan kisat on sisällä maneeseissa. Valovoimaa siis pitäisi löytyä. Mitä ehdottaisit?Kiitos hyvästä palstasta.

  149. AnnikaT, valovoimalla ei selviä loputtomiin; pelkästään suurimmalla aukolla räpsiminen rajoittaa kuvaamista aika paljon.

    Miten pitkää putkea tarvitset? Pitääkö olla zoomi, vai riittääkö kiinteä? Zoomeilla pääset parhaimmillaan f/2.8:iin, kiinteillä voi päästä alle f/2:n – mutta hintakin tietysti kipuaa aika nopeasti. Siinä voit säästää, että vakaajaa et välttämättä tarvitse.

  150. Miksi automaattiasetuksella ei kannata aina kuvata? Mitä puoliautomaatti tarkoittaa?
    Miksi kameran oman salaman käyttö ei ole aina suositeltavaa?

  151. Ri, kun kuvaat automaatilla, annat kuvanotosta kaiken päätösvallan kameran automatiikalle. Useimmat valokuvaajat – siis vastakohtana räpsijöille – haluavat tehdä itse päätöksiä kuvausasetuksista. Puoliautomaatti on kuin automaatti, mutta antaa hieman enemmän vaikutusvaltaa kuvausasetuksiin.

    Kameran oma salama on tehoton ja väärässä paikassa. Kun salamavalo tulee läheltä objektiivia, se aiheuttaa kuvaan rumat varjot.

  152. Kiitos vinkeistä! Vaikka kamerani onkin Nikon – pääsin ohjeilla jo pitkälle!
    Niin paljon on säätöjä, että välillä tuli ihan mustiakin kuvia… Automaatilla aloitettu, nyt harjoitellaan eteenpäin.

  153. Hei ja kiitos mahtavista sivuista! Sain lahjuksena vanhan Canon EOS 300D:n rungon ja olen nyt hommaamassa siihen 18-55mm objektiivia.
    Olen täysin aloittelija järkkäreiden kanssa,mutta tarkoitus olisi ottaa kuvia omista ja luonnon eläimistä ja julkaista kuvia omilla nettisivuilla.
    Ymmärrän että tuo 300d on vanhentunutta tekniikkaa,mutta missä tuo vanhuus tulee vastaan. Eli soveltuuko tuo harrasteluluontokuvaamiseen? Heitänkö tuolla vesilintua ja hommaan jonkin tuoreemman rungon? Mitä objektiivia suosittelet 18-55 mm:n seuraksi moiseen käyttöön?
    Kiitos etukäteen ja keep up the good work!

  154. Markku, kyllä tuolla päivänvalossa ihan hyviä kuvia ottaa. Hämärässä tulee sitten vaikeampaa. Pahin vika on maksimi-ISO 1600, joka on luultavasti melko karua jälkeä nykykameroiden ISO 1600:een verrattuna. Kun kerran tuollaisen sait, niin kuvaa nyt, kunnes tulee sellainen olo, että kamera voisi olla parempikin.

    Luontokuviin edullinen vaihtoehto on joku vakaajallinen 70-300-millinen telezoom, hinta on noin 300-350 euroa.

  155. Ok,kiitos vastauksesta. Eli pitäiskö tuossa olla suurin ISO-luku1600? Kun väänsin herkkyyssäädön H-asentoon ja otin kuvan,kamera näytti ISO 3200.
    Muuten, mikä olisi hyvä ja etenkin helppokäyttöinen ohjelma RAW-tiedostojen käsittelyyn?

  156. Markku, joo, H-asento viittaisi siihen, että 1600 on oikea maksimi-iso, ja tuo 3200 on ”buustattu” malli, eli laatu on heikompaa. 700D:ssä maksimi-ISO on 12800, ja siitä saa vielä buustattua 25600:aan.

    Kuvien käsittelyyn paras työkalu on mielestäni Adobe Lightroom. OS X -käyttäjät voivat harkita myös Aperturea, mutta Lightroom on kyllä parempi. Ei ole järin vaikea käyttää, mutta ominaisuuksia kuvankäsittelyyn riittää ammattilaistasolle asti. Lightroomilla tekee kuviin kaiken käsittelyn, joka ei vaadi kuvan sisällön muuttamista.

  157. Saisko ohjeistusta miten Nikon D3100 18-55 mm objektiivilla sais pysäytettyä tarkasti liikkuvia koiria? Mikä asetus ja millä arvoilla? Laitetaan vaikka esimerkkinä pilvinen/ aurinkoinen keli. Olen kuvaillu jo pitkään automaattisesti ja kokeillut kyllä manuaalisia jotka menneet pieleen valotuksella, kohdistuksella ja tärähtäneet. Vaikka täällä kyllä selitetty hyvin tarkasti kaikki niin ei tälläinen vähä-älyinen ymmärrä 😀

  158. Soile, pistä kameran kuvaustilaksi Tv ja säädä valotusajaksi 1/500 s tai nopeampi. Aurinkoisella ilmalla tämä on helppo juttu, pilvisemmällä ilmalla se vaatii ISO-arvon nostamista aika korkeaksi, mutta tuollaisella valotusajalla – tai nopeammalla – liikkeen pitäisi kyllä pysähtyä just eikä melkein.

  159. Hei!
    Minulla on Canonin 70D ja objektiivina mm. Canon EF-S 18-135mm f/3.5-5.6 IS STM.
    Nyt pimeällä kuvaaminen manuaalilla (juuri kurssin käyneenä) on…sanotaanko haastavaa, varsinkin sisällä ja mietin lisäsalaman hankintaa. Voisitko suositella minulle suht edullista, mutta kuitenkin laadukasta lisäsalamaa ja kertoa vähän sen käytöstä?
    Kiitos etukäteen ja mukavaa joulun odotusta sinulle!

  160. Sonja, näinhän se on, että lisävalo auttaa kummasti. Salamapuolella ensimmäinen päätös on ottaako Canonin oma salama vai jonkun toisen valmistajan salama. Yleensä muiden valmistajien laitteet ovat halvempia tai tarjoavat samaan hintaan enemmän tehoa ja ominaisuuksia. Jos käyttää vain yhtä salamaa, on aika sama minkä ottaa, mutta useamman salaman kokonaisuuksia rakentaessa asia muuttuu; silloin voi helpottaa elämää, jos on Canonia.

    Canoneista järkevä minimitaso on 430EX II (n. 270 €), halpispuolelta hyvä vaihtoehto on Nissinin Di700 (150 €). Halvempiakin on, mutta ne eivät ole automaattisia. Nissinissä on Canon-yhteensopiva automatiikka.

    Salamalla kuvaamisessa tärkeintä on, ettei salama ammu suoraan kohti kohdetta. Silloin lisäsalama ei ole juuri kameran omaa räpsyä kummempi. Kun salamavalon suuntaa seinän tai katon kautta, tulos on kauniimpi. Salamaharjoitukset kannattaa aloittaa P-tilassa, Av- ja Tv-tilat ovat vähän hankalia salamakuvauksen kannalta.

  161. Mitä mieltä olet Picasa ohjelmasta? Onko normaalia että jos ottaa RAW kuvan Nikon D3200 kameralla ja muuntaa sen jpeg muotoon Picasalla niin sen koko pienenee paljon kuin jos kuva olisi alunperin otettu jpg muodossa?

  162. Vike, en ole itse koskaan käyttänyt, mutta lienee ihan hyvä perustarpeisiin. Mitä tarkoitat koon pienenemisellä, pikseleitä vai megatavuja?

  163. Picasa ei oikein sovi RAW-kuvien käsittelyyn. Mm. Lightroom on parempi. Tosin mun kokemukseni perusteella useimmista maisemakuvista tulee parempia, kun ne tekee JPG:stä verrattuna RAW:iin, joka on tehty Lightroomissa. Lightroomissa on tosin erilaisia käyttökelposia filttereitä.

  164. Kun lukee näitä kysymyksiä, niin tulee mieleen että herra Puusa on urakoinut niistä suuren osan. Niin vähän niissä on muiden foorumeiden kaltaisia ja niin paljon juuri Puusan stereotypiaa toistavia.

  165. Ihme ja kumma, tänne tuli aikoinaan aika paljon samanlaisia (vähän tyhmiä) kysymyksiä joukolta erilaisia nimiä, mutta lähes samasta IP-osoitteesta. Silloin olisi voinut epäillä tämäntyyppistä, mutta nyt ei ole syytä epäillä… Tokihan joka tapauksessa uteliaisuutta palkitaan, ja jos joku kysymyksiä kiusallaan tehtailisikin, niin minä siinä lopulta voittaisin, koska kysymyspaljous vain vahvistaa näiden sivujen näkymistä hakukoneissa.

  166. Tarkoitan siis sitä että jos Picasa ohjelmalla muuttaa RAW kuvan JPEG kuvaksi niin sen megatavu koko pienenee aika paljon. ( Pienemmäksi kuin jos ottaisi samasta kohdasta jpeg kuvan)

  167. Vike, JPG-kuvan koko megatavuissa riippuu kahdesta asiasta: koosta pikseleinä ja pakkauksen asteesta. Vaikka pikselikoko pysyisi samana, koko megatavuissa voi olla runsaasti pienempi, jos vertaa täyslaatuista ja runsaasti pakattua JPG-kuvaa. Luulisi Picasastakin löytyvän asetus, jolla kuvan pakkausastetta voi säätää, sehän on ihan perusasetuksia.

  168. Moi! Oon saanu paljon tietoo sun blogista… Mä en ymmärrä mun kameraa, otin tilan M käyttöön -> laitoin aukoksi 2.8 ja valotusajaksi 1/125 (muuta en säätänyt) JA KUVISTA TULEE MUSTIA?? Miten tää on mahollista?

  169. Oho, julkaisin äskeisen kommentin ennen aikojaan 😀
    Mulla on lisäsalama, miten sen käyttö toimii ulkona? Kun salamahan laitetaan heijastumaan jonkun esim seinän kautta ja kun ulkona ei oo aina lähellä pintoja minkä kautta sen voisi laittaa heijastumaan?

  170. Voiko lisäsalamaa käyttää kirkossa? jos salaman suuntaa ulospäin niin onko katto liian korkealla eikä salama yletä kattoon? Mitä tehdä?

  171. Elli, jos kuvista tulee ihan pikimustia vallitsevasta valotilanteesta riippumatta, kannattaa tarkistaa, onko objektiivinsuojus unohtunut paikoilleen =) Mutta jos herkkyys on vaikkapa 100, tuollaisilla asetuksilla voi tulla hyvinkin pimeää jälkeä tähän vuodenaikaan.

    Salamaa voi ampua muutenkin kuin heijastamalla katosta tai seinästä. Suoraan kameran päältä jälki on herkästi karua, mutta voihan sitä muutenkin käyttää – ottaa vaikkapa pois kameran päältä, vie sivummalle ja ampuu jonkun valonhajottajan läpi, niin jo tulee siivoa jälkeä.

    Kirkossa jättäisin salamat käyttämättä; ensinnäkin se häiritsee muita ihmisiä, ja toisekseen etäisyys on luultavasti liian pitkä. Perussalaman tehokas käyttöetäisyys mitataan muutamissa metreissä, valoteho heikkenee etäisyyden neliössä eli erittäin nopeasti, kun välimatka kasvaa.

  172. Erittäin hyviä vinkkejä täällä. Juuri tuli hankittua järjestelmäkamera perheeseen (Nikon D3200 + Nikon AF-S DX 18-55/3.5-5.6G ED II).
    Mielenkiinnolla opiskellaan käyttämään. Jos oppisi ottamaan kuvia myös manuaalipuolella. Kokeilua, kokeilua….

  173. Hei,

    hyödyllisiä vinkkejä täällä – niistä ensiksi kiitokset.

    Kyselisin vasta- ja sivuvaloon kuvauksesta ja taytesalamasta (Nikon D3100, Nikkor 18-55 f3.5). Arvelen että tarkennuksessa olisi hyvä olla yksi piste laajemman alueen sijaan. Kirkas valo rannalla tekee tepposia. Muuta huomioitavaa säädöissä?

  174. Paavo, kokeilemalla oppii, en osaa antaa joka tilanteeseen sopivia ohjeita. Hankalissa valoissa pistetarkennus voi tosiaan tuottaa luotettavampia tuloksia ja varmistaa, että valotus menee oikein.

  175. Hei! Joulupukki toi kameran oli lukenut täältä että Nikon d3200 sopii vasta-alkajalle =)
    Olen tässä nyt yrittänyt kokeilla ja lukea neuvoja mutta kävi niin että kamera ei enää tarkenna?
    Eli vaikka mitkä asetukset tarkennustilasta valitsen kamera pitää ruksuttavaa ääntä?
    Osaisitko auttaa että pääsisin taas koittamaan kuvausta. =)
    -kiitos-

  176. Pikezu, onkohan objektiivista mennyt käsitarkennus päälle? Lisäksi ”Rangefinder”-asetus (en tiedä, mikä se on suomeksi) pitää olla asennossa ”ON”. Kameran palauttamista tehdasasetuksiin kannattaa kokeilla.

  177. Kamerana on canon 1100d 🙂 alottelija/harrastaja olen mutta ei kamera budjetti ollu kovin korkealla kun tuon ostin… Kuitenkin ongelmani on tälläinen haluaisin saada kuvia ilta hämärästä kohtuu aukolla (niin että kädestä pitäen voi ottaa) mutta en onnistu saamaan asetuksia niin että kuvaan tulisi yhtään valoa:/ ja kun laitan aukon 1/500 niin rupee kuva jo tummenemaan paljon ja kuvailen paljon urheilua joten aukon täytyisi olla isompi :/

  178. Pekexu, ISO niin korkealle kuin kehtaat. Jos ei riitä, niin sitten on lisättävä valoa. Valotusajalla 1/500 s vaatimukset valon määrälle ovat aika kovat.

  179. Moikka! Kysyisin neuvoa studio kuvaukseen kun haluan kokeilla!
    Minulla on Canon 1d Mark II kamera ja studio salamat! Millaset säädöt pistän kameraan tietysti manuaali mutta aukko, aika ja pitääkö valkotasapainoa säätää?

  180. Timo, kokeilemalla selviää. ISO 100, aukoksi vaikka f/8 ja valotusajaksi 1/160 s. Lähde noilla ja katso, toimiiko.

  181. Heippa!
    Ensin haluan kiittää mahtavista sivuista, ja hyvistä vinkeistä joita täältä olen saanut. Hyvin olet kirjoittanut, että tämmönen ”kameraurpokin” ymmärtää (joten kuten ainakin).
    Tarvitsin reilu vuosi sitten kameran, jolla saisin otettua koiranäyttelyissä hyviä kuvia. Päädyin järkkäriin, koska kuvittelin oppivani sen käytön nopeasti. Toisin kävi.
    Ostin siis edullisesti käytetyn Canon 1000D järkkärin. (päätin ostaa halvalla vähän kehnomman/vanhemman mallin kameran, ja tarkoitus olisi päivittää uudempaan/parempaan kun joskus osaan tätä vanhempaa käyttää)
    Mukana sain seuraavat objektiivit:
    Tamron AF 70-300mm F/4-5.6 Tele-Macro (1:2)
    Tamron AF 18-200mm F/3.5-6.3 (IF) Macro

    Peruskuvaus onnistuu suht hienosti, myös manuaalisäädöin. Tätäkin tarvitsisi vielä opetella lisää. Joudun usein ottamaan kuvia todella kaukaa, joten mielestäni omat objektiivini ovat toimineet siinä hyvin.
    Isompi ongelma astuu kuvaan, kun yritän ottaa koirista (tai mistä tahansa) kuvia kun kohde on liikkeessä. Kuvista tulee vain pelkkää suttua.
    Tarvitsen usein myös salamaa, jolloin sarjakuvaus ei todellakaan onnistu.

    Olenko nyt siis tehnyt huonot kaupat, vai onko vika käyttäjässä?
    Mitä säätöjä kannattaa tehdä, jotta liikkuvan kohteen kuvaus onnistuisi?
    Kannattaisiko panostaa seuraavaksi uuteen kameraan, vai kenties objektiiviin?
    Vaikka en olekaan vielä oppinut kamerani kaikkia toimintoja, enkä osaa sit kunnolla käyttää, en ole vielä valmis luovuttamaan ja vaihtamaan pokkariin.

    Suurkiitos, jos ehdit kysymyksiini vastaamaan.

  182. Titta, liikkuvasta kohteesta tulee suttua, jos valotusaika on liian pitkä. Ratkaisu on siis yksinkertainen: lyhennä valotusaikaa. Joku 1/500 s pitäisi riitää liikkuvan koiran pysäyttämiseen kuvaan.

    Et ole tehnyt huonoja kauppoja – tämä toimii samalla tavalla millä tahansa kameralla. Seuraavaksi päivityskohteeksi suosittelen silti runkoa. Näin talvihämärällä kamerastasi voi herkkyys loppua kesken: 1000D:n maksimiherkkyys on ISO 1600. Uudemmat rungot voivat käyttää ISO 6400 -herkkyyttä, jolla kennolle saa nelinkertaisen määrän valoa, eli voi käyttää tarvittaessa neljä kertaa nopeampaa valotusaikaa samassa valossa. 700D tai 1200D ovat ihan hyviä päivityksiä.

  183. Moro

    Haluaisin kuvata vesiputouksia päivällä ja olen ostanut Hoyan Slim CPL Circular Polarizing filtterin linssiini, jotta saisin enemmän valoitusaikaa. Tämä auttaa vähentämään esim. heijastuksia kivistä mutta haluaisin tähän vielä nd filtterin eli harmaasuotimen. Mutta en ole varma voinko käyttää kahta eri pyöreää filtteriä samaan linssiin vai pitääkö minun ostaa ndfiltteriä varten tälläinen teline erikseen?(http://www.digitarvike.fi/images/products/2014062410554253_prpage.jpg). Eli tähän telineeseen laitetaan sitten ymmärtääkseni sellainen 10cm*10cm ndlasi vielä linssin eteen.

    Eli voinko käyttää linssissä kahta eri pyöreää filtteriä vai 1 pyöreää ja 1 telineen kanssa? Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan 🙂

  184. Jorma, riippuu filttereistä. Joissain filttereissä on kierteet molemmimlla puolilla, jotta niihin saa kiinni toisen filtterin. Ainakin joku eBay-kauppias mainosti, että tuossa Hoyan filtterissä on molemminpuoliset kierteet, mutta sinähän sen parhaiten näet, kun filtteriäsi katsot. Jos kierteet on, tasavärinen harmaasuodin pitäisi toimia kyllä (tai vaihtoehtoisesti hankit harmaasuotimen, jossa on kierteet, joihin polarisaatiosuotimen saa kiinni).

  185. Moi Mikko. Haen makro objektiivia joka toimisi myös hyvänä yleis objektiivina.Löysin tuollaisen
    Tamronin SP 60mm f2.0 Di II LD macro tai Tamron SP 90mm f/2.8 Di USD Macro.Kamera on
    Sony 33a.Mitä mieltä olisit noista vai onko sinulla joku muu ehdotus? Luonto kuvauksissa käytän
    Tamronin 70-200 2.8 ja siinä telejatke.

  186. Olli, tuo 90-millinen on makrona parempi, mutta yleisobjektiivina huonompi. On tuo 60-millinenkin yleisobjektiiviksi pitkänpuoleinen.

  187. Moi! Osaatko sanoa miten saan Canon 550d:stä laitettua tarkennuksen äärettömään? Olisin äärettömän kiitollinen vastauksesta.

  188. Jari, kytke objektiivi käsitarkennukselle ja säädä tarkennus käsin niin kauas kuin menee.

  189. Hei! Minulla on Canon 550d ja oon vähitellen opetellut sen käyttöä. Ulkona olen onnistunut sen kanssa jo hyvin saamaan hyviä kuvia mutta sisätiloissa, jos ei ole tarpeeksi valoa, tulee tosi helposti tärähtäneitä ja epätarkkoja kuvia. Taaperosta tulee usein otettua kuvia mutta harmittaa kun kuvat usein tärähtää. Kuinka sisätiloissa onnistun ottamaan hyviä kuvia ilman salamaa? Voitko tarkemmin kertoa asetukset joita kannattaa käyttää?

  190. Sinna, kuva tärähtää, kun valotusaika on niin pitkä, että käsien heilahdus ehtii sotkea kuvan. Valotusaika pitäisi siis saada riittävän lyhyeksi – jonnekin 1/250 s paikkeille tai nopeammaksi. Valotusajan nopeuttaminen tuo sitten sen ongelman, että valo ei riitä kunnollisen valotuksen saamiseen. Tähän aikaan vuodesta sisätiloissa on lähes aina liian pimeää, vaikka valot olisivatkin päällä. Tavallinen kotivalaistus kun on tehty tunnelman tarpeisiin, ja siihen riittää paljon vähäisempi valo kuin valokuvaamiseen.

    Siksi tässä ei yksinkertaisesti ole oikotietä onneen. Jos valoa ei ole riittävästi, siinä ei mikään kameran säätö auta, ainoastaan valon lisääminen. Tarkista nyt kuitenkin, että kameran herkkyys on viritetty niin korkealle kuin itse kestät (550D:llä vähintään ISO 3200, mahdollisesti ISO 6400).

  191. Haluaisin kysyä että tekeekö Af-s nikor 18-140mm 3.5-5.6 vr ED objektiivilla mitään? Ja onko hintansa arvoinen? Ja kamera on siis nikon D7100.
    Ja sopiiko kyseinen objektiivi urheilu kuvaamiseen.

  192. Jokuvaan, lienee ihan kelpo monitoimiobjektiivi. Jos haluaa pärjätä yhdellä objektiivilla, tuo on varmasti ihan hyvä ostos. Miksei sillä urheiluakin kuvaisi, jos vain millit riittävät.

  193. Terve! Osaatko kertoo et miten ottaa tosi pitkällä valotuksella päivänvalossa kuvia? Parin minuutin valotuksista siis kyse!

  194. Aleksi, tarvitset objektiivin eteen todella tuhdit suotimet. ND-suodatin on se, mitä tarvitset, ja lukemien pitää olla siellä asteikon yläpäässä. ND100000-suotimella voi kuvata aurinkoa, ND10000:kin saattaa riittää. ND1000 ei riitä – sillä saa parin minuutin valotuksen tilanteesta, jossa oikea valotus olisi 1/8 s. Kesäpäivän auringonpaisteessa ND1000 ei veny kuin ehkä puolen sekunnin valotusaikoihin.

  195. Hei, olenkohan ihan tollo vai onko niin, että Nikon D5200:ssa ei saa ISO-herkkyyttä automaatille ollenkaan, kun kuvaa aukon/ suljinajan esivalintaohjelmalla…? Eli herkkyys pitää niitä käyttäessä valita aina itse?

  196. Katja, meinasin vastata, että kyllä pitäisi saada, mutta vilkaisin ohjekirjaa, ja eipä näköjään saakaan. Onpas hankalaa! Erikoinen ratkaisu.

  197. Moi, ja kiitos loistavasta sivustosta.. Semmoista oon miettinyt että kun ostin tässä jonkin aikaa sitten Nikonin d3200 -kameran ja olisin nyt kiinnostunut tekemään sillä erilaisia HDR -tyyppisiä kuvauksia niin millä/miten saan järkevimmin muutettua valotuksia kuvien välillä kun kamerassa ei multiple exposure -toimintoa ole itsessään? Kannattaako käyttää valotuksen korjaus -toimintoa vaiko ihan vaan suljinaikaa muuttaa? Tietysti kamera pitäisi saada pysymään säätöjen välillä paikallaan niin olin ajatellut tämmöistä: http://www.verkkokauppa.com/fi/product/19875/fbvdn/Fotopro-C5I-Orange-FPH-52Q-kolmijalka-kuulapaalla.. onko kokemusta onko niin jämäkkä tripod, että säätöjä ylipäätään pystyy muuttamaan kuvien välissä? Ainakin ulkolaisilla foorumeilla sitä on kehuttu harrastelijalle hyväksi..

  198. Maako, valotuksen korjaus on ihan hyvä konsti tähän. Tuosta jalustasta on osaa sanoa, en ole kokeillut.

  199. Terve! Olen kuvaillut kohta vuoden NikonD3100 kameralla pääosin 18-55mm kittiobjektiivilla. Viime aikoina on alkanut tuntumaan, että en saa kuvista enää yhtään parempia ja kotimaiset harrastekuvaajien nettisaitit ovat tulvillaan rutkasti laadukkaampia kuvia. Onkohan Nikonini ”hieman lelu” vai vastako sitä pikkuhiljaa pitäisi alkaa opetella kuvaamaan oikeasti? Mitä mieltä olisit tästä kuvasta?

    http://aijaa.com/25gP0M

    Olen lisännyt kuvaan kontrastia ja muokannut korostuksia.

  200. Jussi, kyllä D3100 ihan oikea kamera on, vaikka onkin aloittelijoille suunnattu. Ammattilaiset ovat aikoinaan kuvanneet huonommallakin kalustolla.

    Toki tuolla on puutteensa ja jossain vaiheessa rungon vaihto vaikkapa D5x00-sarjaan voi olla paikallaan, mutta ei rungon vaihtaminen kuvia paremmaksi muuta, kyllä siinä edelleen ratkaisee eniten omat taitosi kuvaajana.

    Jos siis tuntuu, että kuvaaminen jumittaa, uusia laitteita parempi idea voi olla hankkia itselle uusia ajatuksia ja uutta osaamista. Liity kameraseuraan, mene kurssille, lue uusia kirjoja?

    Toki jos olet kittiputkella kuvannut, niin jonkun kiinteän polttovälin objektiivin hankkiminen esimerkiksi voi olla ihan hyvä sysäys erilaiseen kuvaamiseen.

  201. Mulla on Canon EF70x200 F/4 L USM telezoom. Voinko liittää sen jatkeeksi Canon EF 2xII telejatkeen? Miten paljon se vaikuttaa valovoimaan ja toimiiko automaattitarkennus ko.yhdistelmällä?

  202. Julia, itse suosin tosiaan Olympusta, osin sen vuoksi, että Olympuksen käyttämään Micro 4/3 -järjestelmään on saatavilla enemmän objektiiveja kuin mikrojärjestelmiin yleensä, koska Micro 4/3 -objektiiveja tekevät sekä Olympus että Panasonic. Kyllä nuo Samsungin NX:tkin hyviä kameroita ovat, ei siinä mitään, ja tuo Fujifilmin X-A2 vaikuttaa sekin pätevältä – mutta objektiivivalikoima on kyllä pienenpuoleinen.

    Ei kameraan nyt tietenkään viittätoista objektiivia tarvitse olla, yksi hyvä voi riittää, joten sinänsä jos kamera tuntuu hyvältä ja on miellyttävä käyttää, niin mikäpä siinä. Uusien kameroiden laatu on yleisesti ottaen sitä tasoa, että varsinaisesti huonoja kameroita joukkoon ei juuri mahdu.

    Teppo, valovoima pienenee samassa suhteessa kuin polttoväli kasvaa, eli f/4 onkin f/8. Automaattitarkennus lakkaa toimimasta, paitsi jos runkosi on joku 1D-sarjasta.

  203. Ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta oon uus järkkärien kanssa – mitä ne säädöt näytöllä alhaalla/alakulmassa (raw, raw+L) jne tarkoittavat ja miten ne pitäisi säätää? Kiitos jos viitsit vastata!

  204. Melissa, tästä löytyy muuten kattava selostus kamerasi ohjekirjasta. Ohjekirja kannattaa lukea, siellä on kerrottu paljon kaikenlaista hyödyllistä.

    Tuo kertoo kuitenkin sen, millaisessa muodossa kamera kuvat tallentaa. RAW tarkoittaa RAW-kuvaa, L isokokoista JPG-kuvaa ja RAW+L molempia. Jos et tiedä mitä teet, JPG on varma valinta, sillä RAW vaatii erillisen ohjelman käyttämistä ennen kuin kuvat ovat katseltavissa. Sitten kun tiedät mitä teet, RAW on parempi valinta.

  205. Hei,

    Kuinka saan Nikon D3200:ssa kaikki kuvapisteet päälle? t:tumpelo

  206. Maarit, mitä tarkoitat kuvapisteillä? Tarkennuspisteitäkö? Kannattaa lukea ohjekirja, sieltä tuokin asia selviää.

  207. Puolinoviisi kysyy löytyykö peilitöntä digijärkkäriä missä salama ja vakaaja rungossa?

  208. Novis, Olympuksen OM-D E-M10:ssä on salama ja vakaaja. E-M5:n mukana tulee irrallinen minisalama, joka on vielä kätevämpi, koska silloin kun salamaa ei tarvitse (eli melkein aina, koska runkosalamaa ei yleensä ottaen pidä käyttää, koska se pilaa kuvat), sen voi ottaa pois tilaa viemästä.

  209. OK/kiitos,

    Vieläenemmännoviisi tuumii että OM-D sarja vaikuttaa aika järkevältä ratkaisulta. Entä käytetyt linssit (4/3 ja micro 4/3 ero ??) esim. E-M10:iin, kuinka kauas taakse päin sopivat (ja millä koodilla?)

  210. Novis, kannattaa pitäytyä Micro 4/3 -objektiiveissa, niitäkin on tarpeeksi ja ne toimivat noin yleensä ottaen tuntuvasti paremmin (esimerkiksi tarkennuksen nopeus). Lisäksi ne ovat pienempiä kuin vanhat 4/3-objektiivit. Ei tarvitse myöskään säätää adapterien kanssa.

    Sinänsä OM-D:t ottavat adapterilla iloisesti vastaan kaikenlaisia vanhoja objektiiveja – oman kokoelmani vanhin objektiivi on venäläinen laatutuote 1950-luvulta. Hyvin toimii…

  211. Vielä: miten/mistä tunnistaa vanhat 4/3-objektiivit Micro 4/3 -objektiiveistä, ettei tule hankittua tietämättään vanhaa jos sellainen tielle sattuu ..

  212. Novis, eipä siinä juuri erehtymisen vaaraa ole. Micro 4/3 -objektiiveissa lukee aina selvästi, että ne ovat Micro 4/3 -objektiiveja (merkintää M4/3 näkee myös paljon).

  213. Moi. Osaan kuvistani on tullut vihreitä heijastumia lähes tulkoon samaan kohtaan. Voikohan asialle tehdä jotain vai pitääkö vaan objektiivi/ kamera viedä suoraan huoltoon? Vai kokonaan uusi objektiivi? Mistäköhän johtuu, että osaan muttei kaikkiin kuviin tule heijastumia?

  214. Sassa, millaisissa olosuhteissa heijastumia tulee? Tuleeko niitä esimerkiksi silloin, kun kuvaat kohti auringonvaloa? Jos näin on, auttaako asiaa, jos varjostat objektiivia kädelläsi? Pystytkö testaamaan toisella objektiivilla, onko ongelma objektiivissa vai kamerassa?

  215. Hei!
    Pidin taukoa valokuvauksesta (vain n. 1-2kk) ja kun tässä vasta päätin alkaa kuvaamaan, niin ei se onnistunutkaan. Minulla on Canon eos 1100d runko ja objekti Tamron 17-50mm F/2.8. Kun otan muutaman kuvan kameralla, niin se alkaa herjaamaan error 01 juttua. Runko kuitenkin toimii kahdella muulla objektiivilla (toinen niistä on Tamron ja toinen Sigma). Eli siis mitä mun täytyy tehdä? Huolto maksaa varmasti paljon, mutta oisko tuohon korjaukseen jonkinlaisia kotikonsteja?

  216. Nempula, virhe 01 tarkoittaa, että yhteys kameran ja objektiivin välillä ei toimi. Kun kerran muut objektiivit toimivat, aloittaisin puhdistamalla tuon toimimattoman objektiivin kontaktit. Jos se ei auta, sitten kannattaa viedä huoltoon.

    Kontaktien puhdistus voi hoitua ihan vaikka jollain mikrokuituliinalla pyyhkimällä, järeämpinä keinoina voi kokeilla isopropanoliin tms. puhdistusaineeseen kastettua pumpulipuikkoa. Tästä kuvasta näet, missä kontaktit ovat: http://i.fixya.net/uploads/images/tri3mast_204.jpg

  217. Hei taas Mikko! Ensinnäkin kiitos avusta.
    Yritin puhdistaa kontaktit, mutta se ei auttanut. Kävin myös kysymässä paikallisesta valokuvaamosta apua, mutta he sanoivat siellä, että objektiivi pitäisi laittaa huoltoon ja valehtelematta he voivat sanoa, että huolto maksaa paljon (valokuvaaja puhui sadoista euroista). Myös se, että käyttäisin objektiivia huollossa ja siellä tehtäisi kustannusarvio, maksaisi yli 100€.

    Eli siis. Kannattaisiko sinun mielestä minun vaan ostaa uusi objektiivi vai kuitenkin käyttää huollossa? Takuuta objektiivissa ei ole ja ostin sen käytettynä vuosi sitten (silloin objektiivin kunto oli erittäin hyvä).

    Kiitos avusta jo etukäteen! 🙂

  218. Nempula, näinhän se on, että huolto on kallista. En pysty sanomaan, mitä sinun kannattaisi tehdä, mutta kyllähän uusi vastaava objektiivi maksaa melkein 500 euroa, joten ei sekään halpaa ole.

  219. Työlleni ostettiin Nikon 1 v1 7/9V 2.5a
    Kun yrittää ottaa kuvaa tulee testi: on tapahtunut virhe. Paina laukaisinta uudelleen.
    Mitään ei tapahdu.
    Osaatteko auttaa???

  220. Taitaa olla suljin rikki. Onko kamera kenties pudonnut? Jos ongelma ei ratkea painamalla laukaisinta uudestaan, on aika suunnata huoltoon ja toivoa, että takuu on yhä voimassa ja että vika menee takuun piikkiin.

  221. Mulla Canon 40D, onkelmana on, että automaattiasetuksillakin nyt välillä ylivalottaa tms, kuvista tulee liian valoisia, yksityiskohtia ei aina näe jne…Kokeillut omilla asetuksilla ja saanut ok kuvia myös av:lla…Mutta ärsyttävää, kun jotain vaaleaa kukkaa auringonpaisteessa yrittää kuvata, niin siitä tulee liian häikäisevä…Aloittelija olen ja laiskakin…olisiko jotain yksinkertaista tapaa korjata asia? En ole oppinut tätä uutta kameraani kunnolla vielä, ehkä itsekin hokaan josain vaiheessa…Mutta ajattelin nyt kysyä, kun mut haluttaisiin kuvaamaan ripareita viikon päästä…

  222. AF, eipä tuossa oikotietä ole: valotus pitää vaan opetella tekemään oikein (oikein valotettu kuva on muuten suoraan kamerasta otettuna vähän ylivalottuneen näköinen).

  223. Sen voi sitten kait korjata paint shopilla… Mulla on vaan versio 9 ja sekin englanniksi.

  224. AF, jpg-kuvat kannattaa valottaa siten, että kuva näyttää hyvältä suoraan kamerasta, koska niille ei voi jälkeenpäin tehdä paljoakaan. Jos kuvaa RAW-kuvaa, voi valottaa oikein eli vähän yli siitä, mikä näyttää hyvältä, ja korjata sitten kehitysvaiheessa sävyt siten, että lopputulos näyttää siltä miltä pitää. (Lievä ylivalotus varmistaa, että kuvassa on mahdollisimman laaja sävyalue käytettävissä.)

  225. kiitos! Miten saa kuvan laadun vaihdettua raw-muotoon?

  226. kun ongelmana on just toi valmiilla asetuksilla kuvien ”ylivalottuminen”…grr…

  227. AF, kaivelepa kameran ohjekirja esiin, siellä se kerrotaan.

  228. Näitten sivujen ansiosta innostuin kuvaamaan kunnolla! Nytten reilu vuosi takana ja oon saanu iha hyvää palautetta! Kiitos sulle! Nytte olisin hankkimassa uutta kameraa.. Budjetti on noin 800e niin kysäisisin onkohan nikon D5300 18-105 putken kanssa hyvä ratkaisu?

  229. Hei.
    Minulla on Canon 550 EOS runko ja Canonin EF 24-105 L IS USM objektiivi. Kuvaan moottoroidusta varjoliitimestä, eli olen kokoajan liikkeessä ja pientä tärinää ja heiluntaa on koko ajan. Kuvaus korkeus vaihtelee 150-500m. Osaisitko sanoa millä säädöillä kannattaisi kuvata, kun lentää n. 300m korkeudella pilvisellä säällä. Nyt ole kuvannut enimmäkseen TV 1/500 ISO auto, kertatarkennus. Tähän asti olen keskittynyt enemmän pitkiin matkalentoihin ja napsinut kuvia siinä samalla. Jatkossa olisi tarkoitus keskittyä enemmän kuvaamiseen ilmasta. Ottamiani kuvia löytyy osoitteesta http://kamartti.blogspot.fi/

  230. Jaakoppi, varmasti ihan kelpo valinta.

    Martti, sellaisilla säädöillä, jotka tilanteessa toimivat – eipä siihen mitään automaattista oikeaa ratkaisua ole. Valotusajasta varmasti kannattaa pitää huolta, eli nuo nykyiset säätösi kuulostavat sinänsä hyviltä, mutta nopeampaakin valotusaikaa voisi varmasti harkita. Mahdollisesti joku vähän järeämpi vakautusratkaisukin voisi olla paikallaan.

  231. Minulla on pentax super kamera siinä jossa on kelaus on numero 4x 2x 1x 0.5 1neljäsosax mitä tämä tarkoittaa mikä lukema kävisi ulkona nyt on4x olisko tämä sopiva.

  232. Sauli, tuo on valotuksen säätö. Oikea asento riippuu siitä, minkä herkkyyden filmiä kamerassa on, mutta noin lähtökohtaisesti 1x on kai ihan hyvä, jos ei tiedä mitä on tekemässä, muuten on riskinä kuvien ylivalottuminen.

  233. Hei! Ostin äskettäin Nikonin D3200 kameran ja Nikon DX AF-S nikkor 18-55mm objektin. Olen viimeajat yrittänyt opetella kameran käyttöä ja eniten tulee kuvattua liikkuvia kohteita päiväs aikaan. Ongelma on että kuvista tahtoo tulla rakeisia, toisista enemmän toisista vähemmän. Kuvaan (opettelen) normaalisti manuaalisäädöillä M/A/S ja muuttelen suljinaikaa ja aukkoa mutta ISO-herkkyys on ollut kokoajan automaattinen (näytössä lukee ISO Auto H 1.0). Pitäisikö sitä rueta muuttamaan vai vaihtaa harrastusta?

  234. Reksa, H 1.0 on kameran maksimiherkkyys, joka tarkoittaa rakeisia kuvia. Olisikohan ISO Auto H 1.0 sitten automaatti-ISO, joka sallii maksimiherkkyyden käyttämisen. Silloin kun kuvista tulee rakeisempia, on ollut sen verran huono valo, että kameran on pitänyt vetää herkkyys tappiin asti. Vähemmän rakeisia kuvia ottaessa valoa on ollut paremmin. Tässä kannattaa huomata ainakin se, että kameran käsitys riittävästä valaistuksesta on eri kuin ihmissilmien: se mikä näyttää silmille ihan kivalta valaistukselta on kameralle niin pimeää, ettei kunnollisia kuvia saa.

    Kannattaa kokeilla herkkyydenkin säätämistä käsin, niin ymmärrät paremmin, miten se vaikuttaa kuvan rakeisuuteen.

  235. Kamerani ei ole järjestelmä mutta säätömahdollisuudet samankaltaiset. Sen tyyppi on Panasonic Lumix DMC-Lx 100. Onko niin että JPG kuva ei yllä samaan tarkkuuteen kuin RAW? Kun vertaan ottamaani kuvia testeissä otettuihin ei erottelu ole samaa luokkaa. Tarkoittaako RAW:n kaksinkertainen tiedostokoko kaksinkertaista tarkkuutta?

  236. Pekka, ei tarkoita. Sama määrä megapikseleitä kuvissa on, eli resoluutio on sama. RAW-kuvaan tallentuu kuitenkin enemmän tietoa kuvan valotuksesta. JPG-kuva myös pakataan, eli osa kuvan sisältämästä informaatiosta häviää. RAW-kuvassa on tallella kaikki. Lisäksi kamera prosessoi JPG-kuvaa monin tavoin. Samaa prosessointia pitää toki tehdä ennen kuin RAW-kuvan voi katsoa, mutta RAW-kuvasta lähtiessä voi itse vaikuttaa siihen, millaista prosessointia kuvalle tehdään ja kuinka paljon.

  237. Hei!
    Olen kuvausta aliotteleva nuori ja minua kiinnostaa lähinnä makrokuvaus ja hidas valotus. Kummatkaan eivät ole järin hyviä vaihtoehtoja tällä hetkellä, kun en omista jalustaa enkä myöskään makroputkea. Kameran runko on Canon EOS 1000D ja Putki Canon Zoom Lens EF-S 18-55mm 1:3.5-5.6. Voisitko ainakin arvioida tuon putken ja sitten vielä sellaista, että kuvani ovat tavanomaisia, eikä niissä ole luonnetta. Miten niihin saa luonnetta jos pitkää valotusaikaa ei voi käyttää ja kuvakulmaakaan ei osaa katsoa muuta kuin yhdeltä kantilta?

  238. Elina, jos aiot tehdä pitkiä valotuksia, jalusta on lähes pakollinen varuste. Kyllä tuolla putkella pidempia valotuksia kuvaa, kunhan kamera on liikkumatta. Makrokuvaukseen tarvitset myös uutta kalustoa, tuo objektiivi ei vain tarkenna riittävän lähelle ilman apuja.

    Kuvien tavanomaisuuteen auttaa kuvaaminen, mutta kannattaa myös katsella paljon muiden kuvaajien otoksia, kuvaajana ei voi kehittyä ”lukematta” paljon kuvia (aivan samoin kuin hyvän kirjailijan on sekä kirjoitettava itse paljon että luettava paljon muiden kirjoittamia kirjoja, jotta kielitaju kehittyy).

  239. Hei!
    Minulla on ollut käytössäni Nikonin D3100, ja kuvailin vielä heinäkuussa ahkerasti sillä. Kaivoin nyt kamerani esiin ja huomasin, ettei se enää tarkenna automaattisesti. Koitin googlettaa käyttöohjeita, omani on aika syönyt. En kuitenkaan niitä Nikonin sivuilta enää löytänyt. Onko vinkkejä, mitä kameralleni olisi tehtävissä tai löydätkö sinä jostain linkkejä mahdollisesti käyttöohjeisiin, jonka avulla voisin koittaa ongelmaani ratkaista?
    Ystävällisin terveisin, Annukka

  240. Hei,
    Ostin äskettäin Nikon D 5200 järjestelmäkameran. Aiemmin ei ole ollut järkkäriä. Kameran mukana tuli AF-S DX Zoom-Nikkor 18-55mm f/3.5-5.6G ED ll. Olen kiinnostunut yökuvaamisesta, esim tähtitaivas ja revontulet. Millainen objektiivi olisi hyvä hankinta sellaiseen toimintaan? Ilmeisesti nyt tuo objektiivi ei taida olla siihen hyvä tai en vain yksinkertaisesti osaa vielä käyttää.
    Hyvät neuvot olisivat nyt paikallaan.

    Terveisin Mira Kettunen

  241. Mira, pääset kyllä alkuun tuolla kittiobjektiivilla. Zoomi vain laajimpaan asentoon, kamera jalustalle kohti taivasta, aukoksi f/3.5, ISO 100 ja sitten vain kokeilemaan millaisella valotusajalla tulee sopivaa jälkeä.

  242. Moi mie sain jonkun äidin vanha pentax järkkärin. Onkohan siinä säädöissä jotain vikaa kun sillä otetuista kuvista tulee oransseja. Pidän yleensä herkkyyttä 200:lla ja aukkoa 4.0:lla (siis käytän av moodia). Vai pitäisikö ostaa uusi kamera?

  243. Otto, tarkistaisin valkotasapainoasetukset.

  244. Hei Mikko. Visainen kysymys:
    Eikö mikään kamera salli tiedostonimen muokkausta kuvaajan haluamaksi?
    Eli jos ostan esim. Nikonin järkkärin kaveriksi toisen vastaavan, ne nimeävät kuvat samoin: DSC_0001 jne. Jos yhdistät kuvia koosteeseen tai miten tahansa, ne herjaavat samannimisinä. Ja haluan tietää myös jatkossa, kumman kameran kuvia ne on. Älä vaan tarjoa vastausta: nimeä uudelleen.

  245. TP, en tiedä mahdollistaako mikään kamera uudelleennimeämistä suoraan. Olympuksen kamerat nimeävät kuvat PXXXYYYY, missä XXX on päiväys ja YYYY juokseva numerointi päivän sisällä, tämä järjestely toimii joissain tilanteissa ihan fiksusti – toki jos saman päivän aikana kuvaa kahdella rungolla, niin ristiinhän ne menevät.

    Tiedostojen nimeäminen uudestaan käsin on hullun hommaa, mutta tiedostot voisi kyllä sopivalla työkalulla nimetä uudelleen yhdellä kertaa koko nipun. Silloin toisen rungon kuvat voisivat olla K1_DSC_… ja toisen K2_DSC_… Samoin voi laittaa vaikka etuliitteen kuvatun tapahtuman mukaan. Tällainen ominaisuus voi löytyä suoraan Nikonin omasta kuvansiirtosoftasta, mutta jos ei löydy, niin muita työkaluja tähän hommaan on kyllä pilvin pimein.

  246. Kiitos Mikko
    Vaan tarjositko kuitenkin uudelleennimeämistä? Mitä tarkoitat ”käsin”? Tottakai kuvat voi nimetä uudelleen kuinka suurin nipuin tahansa, suoraan kuvakansiosta. Ilman mitään eri softaa.
    Eikö valmistajille ole kukaan vihjannut, että nykymenolla joudun ostamaan toiseksi eri merkkisen kameran?

    ”TP, en tiedä mahdollistaako mikään kamera uudelleennimeämistä suoraan…” Kamerako on tekijäänsä suurempi? Eikö ihmisellä ole valtaa tekemäänsä laitteeseen? Miten ihminen kykenee tekemään niin monimutkaisia keksintöjä ja laitteita, ettei niihin pysty muuttamaan noin yksinkertaista asiaa…?

    Olisi melkoinen myyntivaltti, että kameran voisi säätää nimeämään kuvat suoraan: Kam1, K2, Ekacanon, VanhaSony, Pokkari, jne. Peräään aina automaattisesti juokseva numero 9999 kuvalle. Itse siirtyisin heti sellaiseen merkkiin.

    Kerro Sinä Mikko tämä vihje tärkeimmille kameravalmistajille. Jaetaan vihjepalkkio keskenämme.

  247. TP, en nyt oikein ymmärrä, mikä tässä on niin iso ongelma. Useimmille käyttäjille tiedostojen nimet eivät ole ongelma – jos olisi, kameranvalmistajat olisivat tehneet asialle jo jotain. Kysehän on vain siitä, millaisia ominaisuuksia kameranvalmistajat pitävät niin tärkeinä, että ne kannattaa kameraan lisätä. Jos kamerassa on liikaa ominaisuuksia, ei sekään ole hyvä asia – sitten arvosteluissa valitetaan, miten on monimutkaiset valikot ja liikaa toimintoja.

    Mahtaako se uudelleennimeäminen olla niin ylitsepääsemätön ongelma lopulta? Kun tuot kuvat kamerasta, nimeät ne uudelleen, aikaa kuluu ehkä viisitoista sekuntia, asia ratkaistu?

  248. Hei.
    ”Useimmille käyttäjille tiedostojen nimet eivät ole ongelma …”
    Miten voit tietää ”useimpien kuvaajien” tarpeista? Uskon että tätä ei moni ole tullut ajatelleeksi.
    Eikä valmistajille ole toivetta viety. Jos jotenkin saisin yhteyden, veisin.
    Eihän tätä muutosta kameraan PAKKO olisi tehdä, eikä välittää koko mahdollisuudesta. Vaan toisen samanmerkkisen ostettuaan jokainen älyllinen kuvaaja tekisi.

    Samaan tiedostonimeen törmätessä tietokone laittaa perään merkinnän (2). On ohjelmia, jotka eivät hyväksy nimessä sulkuja. Esimerkiksi eräässä nettiarkistossa itse jouduin poistamaan sulut – yksitellen.

  249. Siitä tiedän, että jos tämä olisi kovin yleinen tarve, kameranvalmistajat olisivat reagoineet asiaan ja tälle löytyisi säätö kameran asetuksista.

    Monet ammattikuvaajat ja harrastajatkin käyttävät Lightroomia tai vastaavia kuvanhallintaohjelmia, jolloin tiedostojen nimillä ei ole mitään merkitystä.

    Eipä se yhteydenotto Nikoniin kovin vaikea homma ole. Postiosoite on täällä, kirjoita vaikka kirje.

  250. Kiitos, olen ollut yhteydessä ja saanut vastauksenkin
    TP

  251. Moro
    Noin vuosi tullut kuvattua erittäin aktiivisesti, kamerana canon 7d +L sarjan linssejä /150-600 tamron. Nyt huomannut että tarkennus ongelmat vaivaa edelleen. Suurin syy kuvan epäonnistumiseen on epätarkkuus. Onnistumisiakin tulee ja huonojen määrä vähenee. mutta silti suttua tulee liika. Mitä voisi tehda kyseiseen ongelman kanssa ? Kyse ei ole pelkästään liikuvista kohteista eikä hämärästä. Olisko mahdollista tehdä juttu erikseen tarkennuksesta ?

  252. Hei minua kiinnostaisi saada hieman infoa kuinka säädän Nikon d300s kameran revontuli kuvaukseen mistä saan esim. 7 sek. tai pitemmän suljinajan asetettua hakusessa oikeat asetukset objektiivi Tamron 70-200 2.8

  253. Kimi, enpä kyllä tiedä, mitä sanottavaa tarkennuksesta minulla olisi, jotta aiheesta jutun saisi. En ole noin pitkillä putkilla itse kuvannut, joten en osaa niillä kuvaamisen haasteista sanoa oikeastaan mitään. Eipä siinä varmaan mitään kikkakolmosta olekaan, harjoittelu lienee paras ratkaisu.

    Hannu, kameran ohjekirja on tähän paras apu. Sieltä selviäisi, että pitkät suljinajat ovat käytettävissä, kun kamera on M-tilassa.

  254. Miksi järkkärini kuvat näkyvät violettina olen kokeillut säätää vaikka mitä kuvat näkyvät myös koneella violettina,kamera on Nikon d100

  255. Ville, oletko kokeillut kuvata raakana eli NEF-formaatissa? Jos kuvat ovat silloinkin violetteja, kamerassa voi olla vikaa, mutta jos NEF tuottaa oikean värisiä kuvia, vika on silloin kameran JPG-asetuksissa.

  256. Hei Mikko,

    ensinnäksin kiitoksia sinun aktiivisuudestasi, jota osoitat blogisi lukijoita kohtaan. Olen täältä aiemminkin apua saanut, joten nyt mieleeni tuli seuraavanlainen kysymys manuaalisäädöistä.
    Jos yöllä tahtoo saada kuvan, joka on etualalta että esimerkiksi taivaasta tarkka. Voiko teoriassa onnistua seuraavanlainen menetelmä yöllä. Ensin kameran linssistä peitetään yläosa ja asetetaan kuvaamaan paikkaa X ja etäisyydelle Y:llä. Kun olemme valottaneet tätä paikkaa X-arvon verran. Peitetään koko linssi ja säädettään tarkkuus pisimpään mahdolliseen säätöön ja tämän jälkeen peitetään vain linssin alaosa ja kuvataan linssin yläosalla taivasta. Voinko täten saada taivaan että lähellä olevan kohteen tarkaksi?

  257. Pekka, yritin selvitellä olisi joku tuollaista tehnyt joskus, mutta en nyt äkkiä hakemalla löytänyt aiheesta mitään.

    Kai tuo teoriassa voi onnistua, käytännössä tuntuu kyllä aika hankalalta. Luulisin, että voi olla helpompaa tehdä kaksi erillistä valotusta ja yhdistää ne jälkeenpäin tietokoneella, tai sitten käyttää sellaista aukkoa, jolla saa suoraan koko kuva-alan teräväksi.

    Mutta kokeile toki, jos kiinnostaa, sillähän se parhaiten selviää.

  258. Kiitos todella paljon, näistä saa aloittelija kyllä poimittua paljon hyviä vinkkejä. Ja eipä tarvinnut itse kysyä tuosta pienestä ylivalotuksesta RAW kuvissa, kun sekin oli tuolla jo vastauksena. Oon hiukka kuitenkin ihmetellyt, kun omilla säädöillä mun Sony a77 markII näyttää -1.7 alivalotusta silloin kun kohde on näytöllä sellainen kuin se on luonnossakin. Pitääkö RAW tilassa siis niinpaljon ylivalottaa, että se menis nollaan?

  259. Jos haluaa mahdollisimman hyvälaatuista kuvaa, pitäisi valottaa niin paljon yli, että kirkkaimmat kohdat palavat melkein puhki (toki nostamatta ISOa). Tuloksena on ylivalotettu kuva, joka sitten jälkikäsittelyssä oikaistaan. Näin toimien saadaan mahdollisimman paljon kuvainformaatiota mukaan.

    Se, mikä sinulle näyttää ihan hyvältä valaistukselta, on kameralle luultavasti liian pimeää, kamerat ovat sillä tavalla herkkiä.

  260. Hei, kiitos paljon vastauksesta!! Mulla vaan oli hiukan ongelmia sinisen taivaan saamiseksi esille..samoin varjot jalanjälkiin /aurausvalleihin jne. Oli kuitenkin luminen ja aurinkoinen päivä, mutta jäi jotenkin hailuksi tasavaaleaksi nolla-arvoilla. Siihen joku tietty säätö? Kun en ite löytänyt (Elements 14.) Tuli vaan tunne että kamera ois ylivalottanut..

  261. Luminen maisema valottuu herkästi automaatilla ali, koska automaatti olettaa maiseman olevan keskiharmaata. Jos onkin paljon valkoista, valotus ei mene kohdalleen. Lumisessa maisessa ylivalottaminen on siis aina hyvä.

    Jos kuva tuntuu haljulta, kontrastin lisääminen on hyvä konsti. Valotussäädöllä valo suurin piirtein kohdalleen, sitten kontrastia ja lopuksi huiput ja varjot kohdalleen niin, ettei mitään leikkaudu.

  262. Moikka, mulla on kamerana Canon EOS 1100D ja olisin kiinnostunut paljon macro-kuvauksesta. Olisiko sulla vinkkejä hyviin macro-objektiiveihin ja niiden macro-kuvien ottamiseen? Olen aika aloittelija vielä.

    Sitten kanssa tuosta revontuli ja tähtitaivas kuvien ottamisesta, niin mitkä olis parhaat asetukset niiden ottamiselle. Mulla on kaksi objektiivia, toinen mikä tuli tän kameran mukana: EFS 18-55mm ja sitten toinen myöhemmin ostettu Tamronin AF 70-300mm 1:4-5.6.

    Kiitos jo etukäteen vastauksista!

  263. Hei minulla on canon eos 1100 d niin miten sillä saa otettua iltahämärässä/ yö kuvia. Objektiivi on
    efs 18-55? Olen yrittänyt kaikenlaista,mutta välillä kamerassa ei tapahdu mitään säädöt on af mf m,p,automaatti,av,tv. Vai onko korvienvälissä syy

  264. Pertti, kerrotko tarkemmin, mikä on ongelmana? Ottaako kamera huonoja kuvia, vai eikö ota kuvia ollenkaan?

  265. en saa yökuvia olis ollut hyvä kuutamo,mutta kamera ei suostunut yhteistyöhön ,eli kamera ei laukea ei automaatilla.Ehkä on yritettävä säätää mf;lä yö lähikuva asennolla.

  266. Ei ota ollenkaan kuvia. Auttaskohan jos laittaisi rappuvalon? Jos ottaa niin mustia otoksia jotain valoa kai tarvitsee olla.Kokeilla vielä kolmijalkaa ja kaukolaukaisiaa.millä lukemalla pitää olla valotusaika?

  267. kiitos kokeillaan vielä sitäkin.Ei ehkä tänä yönä, koska lunta sataa ettei eteensä näe näin täällä Pohjois-Savossa

  268. Valotusaika on yökuvissa helposti kymmeniä sekunteja. Jos ei suostu kuvaamaan, niin kokeile tosiaan käsitarkennusta, automaattitarkennus vaatii kuitenkin jonkin verran valoa.

  269. Kamera edelleen ottaa violetin sävyisiä kuvia,tuleeko halvemmaksi ostaa uusi(n.300€) vai korjata nykyinen?

  270. Ville, kokeilitko kuvata NEF:iä? Olivatko nekin violetteja? Uutta D100:aa tuskin kannattaa ostaa; katselisin ehkä samalla vähän uudempaa runkoa.

  271. Oli ja ajattelin ostaa nikon d3300 en d100

  272. Ville, D3300 on oikein mainio valinta.

  273. Moikka,

    Hankin noin pari viikkoa sitten nikon d3300 kameraani uuden putken nikkorin 55-300mm. Ongelmanani on se, ettei putki suostu tarkentamaan kaikkiin kohteisiin, esim joihinkin kukkasiin. Putki kyllä tarkentaa,muttei kaikkiin kohteisiin. Kamerassa ei ole vikoja, eikä putkessa( ainakaan sille ei ole käyny mitään tms), mistä moinen tarkennusongelma voisi johtua/ onko minulla vain vielä harjoiteltavaa uuden putken käyttämisessä?
    Kiitos jos osaat auttaa!

  274. Ongelmallinen, yhdistääkö näitä tarkennusongelmia mikään? Kun puhut kukkasista, niin mieleen tulee ainakin tarkennusetäisyys – tuolla objektiivilla lyhyin mahdollinen tarkennusetäisyys on 1,4 metriä, eli jos yrität tarkentaa mihinkään, mikä on sitä lähempänä, niin eipä tosiaan onnistu millään.

  275. Kiitos avustasi!!
    Täytyy myöntää, että olinpa aika hölmö kun en tuota itse tajunnut. Vinkkisi jälkeen kävin kuitenkin kokeilemassa uudelleen samaisten ”ongelmakukkasten” kuvaamista kauempaa, ja johan sitten alkoi tarkentaa, kun oli riittävä etäisyys:)

    Onneksi on joku, joka jaksaa pitää yllä tällaisia sivuja ja vastata ihmisten kysymyksiin kameroita koskien!

  276. Onko mahdollista valita liian pieni ISO? Minulle valkeni juuri natiiviarvon käsite 🙂 joka on omassa kamerassani 100. Miten sitä alemman arvon käyttö vaikuttaa kuvaan?

  277. Ei ole. Useimmissa kameroissa ei pääse luonnollisesten ISO-arvojen alle. Jatkettuja ISO-arvoja löytyy yleensä yläpäästä ja niiden laatu on mitä on. Joissain kameroissa jatkettuja arvoja on myös alemmassa päässä, täällä suunnassa kuvanlaatu ei nähdäkseni heikkene samalla tavalla.

  278. Ottaako kamera videokuvauksessa äänet? Oon miettiny kauan ostaa jonkun kameran jolla pystyy kuvata videoo ja joka on halpa. Mietin ensin järjestelmäkameraa, mutta sitten muistin että niihin tarvitsee mikin ja ne maksaa aika paljon. Mun tarttis ostaa se kamera ite, koska äiti tai isi ei suostu ostaan sitä mulle ja koska alan tekee Youn Tube videoita, joten tarttisin nopeesti jonkun hyvän laatuisen kameran ja mun mielestä digikamerassa on hyvä laatu. Olis kiva jo vastaisit 🙂

  279. Manta, kyllä useimmissa järjestelmäkameroissa on mikrofoni. Äänenlaatu on kyllä kehno, eli jos haluat hivellä katselijoidesi korvia, satsaat vähän mikrofoniin. Esimerkiksi Røden SmartLAV on mainio edullinen pikkumikrofoni, jolla voi nauhoittaa äänet vaikka älypuhelimeen – sellainen varmaan löytyy.

    Videokuvaus ei sinänsä vaadi kuvanlaadulta ihmeitä, oikeastaan millä tahansa kameralla saa Youtube-kelpoista kuvanlaatua, kunhan valaistus on kunnossa. Mikä tahansa halpa järkkäri käy, miksei joku pokkarikin. Sitten vain riittävästi valoa (kamera tarvitsee reippaasti enemmän valoa kuin silmä) ja SmartLAV rintapieleen, niin jo tulee käyttökelpoista laatua.

  280. Voiko Canon EOS 500D kameralla kuvata youtube: eehen videoita?

    Ku oltas mun kaverin kanssa kuvaamassa youtube: eehen… Mutta emme osaa käyttää Frapsia ja Bandicamissa ei toimi äänet… Osaan kuvata sillä mun Canon EOS 500D kameralla videoita mutta miten videot voi siirtää tietokoneella muokattavaksi tältä Canon EOS 500D kameralta???

  281. Sonja, videot siirretään koneelle samalla tavalla kuin kuvatkin: joko muistikortinlukijalla tai piuhaa pitkin, käyttäen joko käyttöjärjestelmän ominaisuuksia tai jotain erillistä ohjelmaa. Videoeditorit osaavat lukea videot muistikortilta ongelmitta.

    500D sopii kyllä videokuvaukseen.

  282. Hei Mikko!
    Ollaan kuvailtu järkkäreillä emännän kanssa joitain kuukausia ja vielä ei olla keksitty, että miten saadaan hädässä seuraavanlaisia kuvia (linkit). Eli ongelma on, että esimerkiksi tausta on hyvin valaistu, mutta kuvan etuala jää mustaksi, joten kuvan valotus ei ole ”tasainen”, niinkuin kuvissa.
    Kiitos vastauksesta.
    https://www.instagram.com/p/BGm1ibYyprj/
    https://www.instagram.com/p/BGzDwriSpoZ/
    https://www.instagram.com/p/BGe3JK5SpnD/

  283. Timo, eipä tuollaisia kuvia kuvaamalla saa. Ne ovat HDR-kuvia, jotka on yhdistelty useammasta valotuksesta. Valotetaan siis etualan mukaan, sitten toinen kuva taustan mukaan ja mahdollisesti muutama kuva lisää, ja yhdistellään sitten jälkikäsittelyssä yhdeksi kuvaksi.

  284. Hei! Mistä napista voin säätää valoitusaikaa?

  285. Jemina, vastaus löytyy kameran ohjekirjasta. Luepa se ajatuksella läpi.

  286. Mistä sarjakuvan päälle nikon d5300?
    Kokeilin kameran eestä vasemmaltapuolelta esim nopeaasarjakuvaa ja kun pidän laukaisunappia pohjassa vaikka 5sek niin noin 5kuvaa tallentuu kortille?

  287. Anssi, onkohan riittävän nopea muistikortti? Siitäkin riippuu, kuinka nopeasti sarjakuvaus toimii. Jos nopeusluokka on vähintään kymppi, kortin ei pitäisi olla ongelma. Muuten suosittelen lukemaan ohjekirjaa, sieltä löytyy kyllä vastaus tähänkin kysymykseen.

  288. Minkälaiset asetukset olisivat parhaimmat ihmistä kuvatessa? (Minulla on canon 600d)

  289. Aliina, se riippuu täysin siitä, millaisen kuvan haluat saada ja millaisia ovat olosuhteet. Erilaisia mahdollisuuksia on rajattomasti ja jos sanon jotakin, asetukset ovat todennäköisesti väärin niissä olosuhteissa, joissa kuvaat.

    Käytä Av-automatiikkaa ja kokeile erilaisilla aukon kokoja, niin näet, miten se vaikuttaa syntyvään kuvaan. Kokeile myös erilaisia etäisyyksiä sinun ja kuvattavan välillä ja kuvattavan ja taustan välillä. Säädä kameran herkkyys (ISO) sellaiseksi, että saat tärähtämättömiä kuvia.

  290. Miten laitan päälle 3D focus tracking-toiminnon Nikon d750 kameraan? Ohjekirjan lukeminen ei nyt tunnu auttavan. Kiitos kamalasti, jos kuvailet asian kuin omalle mummollesi. Olen kuvannut vain maisemia ja hitaita kohteita ja tarkentaminen on hakusessa. Itseopiskelu on välillä (syvältä). Kiitos! 🙂

  291. Kameraa näkemättä en oikein osaa sanoa, miten tuo laitetaan päälle, mutta ilmeisesti tarkennustilan pitää olla joko AF-A tai AF-C, eli automaattitarkennus tai jatkuva tarkennus. Eli paina AF-nappia (kameran takaa päin vasemman sivun alareunassa tarkennustilaa säätävän vivun keskellä) ja käännä säätöpyörästä toinen noista asetuksista päälle. Samasta AF-napista saa säädettyä tuon tarkennusalueasetuksen, josta saa päälle 3D-tarkennuksen.

    Kun 3D-tarkennus on päällä, kamera seuraa kohdetta automaattisesti, kun painat laukaisimen puoliväliin.

  292. Voi luoja, sehän meni päälle. Kiitos Mikko! 😀

  293. Miten saan canon eos 1100d kameralla otettua kuutamo tai tähtitaivas kuvia? Entä auringonlasku? Mitä asetuksia suosittelet yleensäkkin kuvaukseen, kun ei halua täysautomaatilla kuvata? P eli ohjelmoitu AE?Minulla ei ole tähän käyttöohjekirjaa…

  294. Valtteri, ohjekirjan puutetta ei kannata pitkään surra, se kun löytyy täältä. Auringonlaskujen kuvaamiseen ei ole yhtä ohjetta antaa, koska valaistusolosuhteet voivat vaihdella hyvinkin villisti. Tähtitaivaaseen tarvitset pitkää valotusaikaa ja jalustaa, siinäpä se.

    Kuvaan itse lähes yksinomaan Av-asetuksella, eli aukon säädöllä, mutta ei se mikään ainoa oikea tapa ole; toisinaan valotusajan säätö on käytännöllisempi.

  295. heips Mikko ,
    ostin tollasen sigma 105 mm macro obiskan mun nikon D5200 runkoon …
    ongelma on se että nikon ei hyväksy muita aukkoja kuin f32 …
    kun säätää obiskan aukkorengasta tulee heti herja ”lukitse objektiivin himmenninrengas pienimpään mahdolliseen aukkoon ….”
    kamera on manual modessa ja se ei laukea muutenkuin tolla pienimmällä aukolla 32
    eikä apertude tai shutter modetkaan tuo asiaan mitään uutta..

    k.o. makro on manuaalitarkenteinen 105 mm 1:2,8 D DG macro
    siinä on kyljessä tommonen limit/full kytkin joka säätää zoomausta…
    aika tylsää kuvata macro-obiskalla aina vaan pienimmällä aukolla … !
    Kiitos hyvistä neuvoista tällä sivustolla !
    Olisin kiitollinen jos voisit neuvoa mua tässä asiassa !
    ystävällisin terveisin
    -arto hautala-
    (nummela)

  296. Arto, ymmärtääkseni kyse on siitä, että objektiivi ei ole ihan täysin yhteensopiva kameran kanssa. Kerrotko vielä objektiivin tarkan mallinimen, Sigmallakin on noita 105-millisiä makroja useampia, niin noin epämääräisillä tiedoilla en osaa sanoa tarkemmin.

  297. Minulla Nikon 1 j5 ja käytän 1 Nikkor VR 10-30mm f/3.5-5.6 PD-ZOOM-objektiivia. Ongelmana on etten saa suljinaikaa pidemmäksi kuin 1/60. Kaikkea olen yrittänyt että saisin 1/30 mutta ei. Mikä tähän voisi vaikuttaa?

  298. Riika, ei minun tietääkseni mikään, Nikon 1 J5:n pisin suljinaika on 30 s (ja lisäksi on vapaasti säädettävä Bulb-mode). Millä asetuksille kuvaat?

  299. Hei, voitko antaa vinkkejä taulujen (siis öljymaalausten) kuvaamiseen? Minulla on Olympus SP-100EE digikamera, ongelma on pitkälti se että vaikka saisin tarkan kuvan keskeltä niin reunoilta maalaus on jo epätarkka. Yritän ottaa lähikuvia että saisin kunnon painokelpoisia otoksia. Oikeata studiovalaistusta minulla ei ole, olen yrittänyt ulkona ja sisällä, ongelmana on myös heijastukset, kameraani ei ilmeisesti saa polarisaatiosuodinta, se ilmeisesti auttaisi.

  300. Terhi, ensimmäinen asia on epäsuora ja riittävän voimakas valaistus. Suora valaistus aiheuttaa heijastuksia. Polarisaatiosuodin ei välttämättä auta; se voi estää lasipinnoista tulevia heijastuksia, mutta kirkkaan valon aiheuttamia ongelmia se ei täydellisesti paikkaa.

    Toinen asia on jalusta, jotta kameran saa suoraan ja liikkumatta paikoilleen ja vapaammat kädet syväterävyyden hallinnan suhteen. Lisäksi mitä suoremmassa kamera on tauluun nähden, sitä paremmin kuva onnistuu.

    Toki jos on niin, että kameran optiikka on niin kehnoa, ettei koko taulua saa teräväksi kerralla, niin sitten ei auta kuin kameran vaihto, mutta uskoisin, että tuo Olympus pystyy kyllä suoriutumaan tehtävästä.

    Kannattaa ainakin kuvata vähän kauempaa, mitä lähempää kuvaa sitä herkemmin tulee vääristymää ja epäteräviä reunoja. Ylimääräiset saa sitten kyllä jälkeenpäin rajattua kuvasta pois.

  301. Kiitos, jalustan kanssa olenkin kokeillut, täytyy varmaan keskittyä ensin hankkimaan kunnon valaistus, ehkä sitten onnistuu paremmin.

  302. Hei, olen hankkimassa joko Nikon 5300 tai Nikon 5500 kameraa. Onko niissä käytännössä muuta eroa kuin 5500-mallin kosketusnäyttö? Sitten objektiiviksi joko Nikkor 18-140 tai Tamron 18-200 Nikkor tuplasti kalliimpi lyhyemmällä zoomilla, mutta onko niiden laatuero myös hinnan väärti?

  303. Markku, todennäköisesti ei ole suurta eroa objektiiveissa, kyllä se Tamroninkin lasi oikein käyttökelponen on. D5500:stä on jätetty GPS pois ja siinä on vähän herkempi kenno. Ei siis suurensuuria eroja.

  304. Moi! Oon nyt vuoden harrastanu valokuvasta ja aika hyvin oon manuaalia oppinut käyttämään. Yksi ongelma mulla kuitenkin on: onko sulla antaa vinkkejä miten kuvata mustaa/tumman ruskeaa koiraa valkoisella taustalla- käytännössä lumessa. Millaisia asetuksia kannattaisi käyttää, mitä muita vinkkejä osaisit antaa. Tuntuu että aina kuvat ovat jollain tavalla epäonnistuneita,vaikka olen yrittänyt etsiä netistä tietoa ja säädellä, ei vain toimi. Kamerana mulla on Nikon 3300 ja objektiivina Nikkorin 55-300 mm.
    2. Osaisitko suositella jotain objektiivia pimeässä/ vähä valoisessa hallissa kuvaamiseen- esim. Ratsatusmaneesi?
    Kiitos jos autat!

  305. Musta koira valkoisella taustalla on herkästi vähän hankala juttu. Voi itse asiassa olla, että tuollaista on mahdotonta kuvata hyvin – pahimmassa tapauksessa kameran dynamiikka ei riitä saamaan kaikkia sävyjä mukaan. Ainakin auringonpaisteessa näin voi käydä. Silloin kannattaa pyrkiä pitämään aurinko selän takana ja kevyt täytesalaman käyttö voi myös auttaa paljon. Pilvisempänä päivänä ongelmia ei juuri tule.

    Mutta kevyt ylivalotus auttaa tuomaan koiran sävyt esiin. Voi olla, että valotusasetus kannattaa säätää keskustapainotteiselle tai pistemittaukselle, jotta kamera valottaisi koiran eikä lumen mukaan. Jälkikäsittelyssä voi myös säätää sävyjä sopiviksi, se auttaa paljon.

    Jos valo ei riitä, objektiivi ei valoa lisää. Toki voit kokeilla valovoimaista objektiivia, mutta eipä joku f/4-putki kovin paljon valovoimaa lisää tuohon nykyiseen objektiiviisi verrattuna. Nikonin 300mm/2.8, jolla saisi merkittävästi lisää valovoimaa, maksaa sitten yli 5000 euroa. Pimeässä kuvaaminen nyt vain yksinkertaisesti on vaikeaa tai mahdotonta, valokuvaamisessa ei turhaan ole sitä valo-sanaa.

  306. Moi,
    Pieni tietoisku noista ulkoisista salamoista olisi tarpeen harrastekuvaajalle, jolla EOS 500D. Kaipaisin hieman lisätehoa tuohon valottamiseen. Joskus tilaisuuksissa, jotka ovat sisätiloissa (rippikirkot, häät, synttärit jne.), kaipaa lisävaloa. Monesti on vielä ihan kittiputkella 18-55mm tullut kuvailtua. Merkkejä on monia ja en oikein teknisistä eroista pysty sanomaan, mikä salama olisi paras vaihtoehto hinta/laatusuhde huomioiden aloittelijalle/amatöörille. Ei oikein tiedä, mitä pitäisi osata vaatia ulkoiselta salamalta. Tietty halvinta ei pidä heti ostaa ja jotenkin yrittänyt vannoutua Canonin tuotteisiin, mutta siitä voidaan tarpeen tullen ehkä poiketa.

  307. Pasi, perusmallia vaan kehiin. Canoneista 430EX II on riittävän hyvä, toki voit katsella sitä vastaavia myös muilta valmistajilta. Mutta Canon on varma valinta. Olennaisinta on, että salaman saa käännettyä niin, ettei se osoita suoraan kohdetta kohti. Auttaa myös, jos salaman saa tarvittaessa irti kamerasta. Salaman seuraksi kannattaa panostaa opiskeluun, esimerkiksi Matti Sulannon Käsisalamakuvaus-kirja on mainio apu.

  308. Nyrkkisääntöjä?
    Valokuvaajalla on varmaan takaraivossa joitakin perus asetuksia joista sitten lähetään hakemaan suuntaan tai toiseen taiteellisen näkemyksen mukaan..
    Käytiin yhellä valokuvauskurssilla, jossa käytiin kameran käyttöä ja perusteita. Mutta se ei kovinkaan paljon helpottanu…
    Jos aluksi ajateltaisiin joitakin perustilanteita jolloin kuvia otetaan ja niihin jos löytyis jotain semmosia nyrkkisääntöjä jolla lähteä liikkeelle.
    Haluisin tietää f-lukuja ja valotusaikoja näihin tapauksiin

    Sisällä ihmisistä keinovalaistuksessa
    Sisällä ihmisistä hämärässä

    Ulkona ihmisistä kirkkaassa kelissä
    Ulkona ihmisistä hämärässä kelissä

    Ja sitten vielä maisemakuvat

    Liikkeen vaikutusta kuvaan on varmaan turha sekottaa mutta jos puhutaan nyt semmosista tilannekuvista.

    Yritin nettiä selata ja löysin semmosen kun ”sunny 16 säännön”. Näin alotteliana haluaisin aluksi keskittyä ihan muutamaan asiaan kerralla..(iso on automaatilla) mutta eikö ne arvot kulje käsikkäin että sitten vois olla helpompi lähteä hakemaan parempia kuvia..

    Käytetään kameraa 700d canon, kittilinssin lisäksi meillä on pari kiintee polttovälistä objektia.

    En tiiä ymmärsitkö mikä on ongelma? Ja pystyykö siihen vastausta antamaan sillai pähkinän kuoressa tiivistettynä. Jonka vois opetella sillai sinne takaraivoon..

  309. Tommi, ei tuommoisia nyrkkisääntöjä tarvitse. Sunny 16 on filmikuvaajien juttuja. Sinulla on kamerassasi ensinnäkin enimmäkseen varsin fiksu valotusautomatiikka ja ennen kaikkea takanäyttö, josta näet ottamasi kuvan valotushistogrammin. Jos filmikuvaajilla olisi ollut histogrammit käytössään, mitään nyrkkisääntöjä ei olisi tarvinnut keksiä.

    Ainoa nyrkkisääntö, mitä digijärkkärikuvaaja tarvitsee on se, että kuva kannattaa aina valottaa oikeaan reunaan, eli sävyt pitäisi saada histogrammissa mahdollisimman lähelle oikeaa reunaa, ilman että mikään tarpeellinen menee yli eli palaa puhki. Näin tuloksena on vähän ylivalottuneen näköinen kuva, jossa on kuitenkin mahdollisimman paljon sävyinformaatiota mukana.

    Lisäksi sinun pitäisi ymmärtää, mitä aukko ja valotusaika tekevät kuvalle, jotta osaat käyttää niitä haluamallasi tavalla halutun taiteellisen vaikutelman saamiseen. Pitäisi siis tietää, milloin tarvitaan lyhyttä valotusaikaa, milloin pitkää ja milloin kuvataan isolla aukolla ja milloin pienellä. Nämä neljä ääripäätä kun osaa, niin loppu on hienosäätöä, jonka oppii vain ja ainoastaan harjoittelemalla.

    Nyrkkisääntöjä tarvittiin, koska filmiaikana valotusta ei voinut tarkistaa etukäteen (no valotusmittarilla pystyi, mutta se ei ole ihan niin yksinkertaista kuin nykyään). Digijärkkärillä voi kokeilla ja lopputuloksen näkee heti. Kannattaa siis vain kokeilla, säätää ja kokeilla lisää, sillä tavalla oppii paremmin kuin sääntöjä opettelemalla.

  310. Hö. Eli pikäjänteisyyttä vaaditaan. Kiitos vastauksesta.

  311. Terve. Ostin juuri nikonin D3100,sen,käytettynä.Tiedätkö mistä saisin käyttäjän oppaan,ohjekirjan.Latasin kyllä netistä ohjeita mutta kun olen aloittelija,niin tarvis olla kirja missä kaikki napit,ja säätövermeet numeroituna ja selityksineen.Joskus oli canonin järkkäri ja nyt vaan alkoi kiinnostamaan niin että hankin nikonin,normaalilla objektiivilla + 200 objektiivi.Luontokuvaus kiinnostaa .
    Terveisin Mauri.

  312. Mauri, haepa Googlesta ”nikon d3100 käyttöohje”, heti ensimmäisenä tuloksena tulee D3100:n käyttöohje Nikonin sivuilta.

  313. Hei Mikko!

    Pitäisi hieman perehtyä perheen vanhan Canon EOS 500D järjestelmäkameran toimintaan. Kerroit sivuillasi, että ehkä ei kannata käyttää täysmanuaalitilaa, vaan AV ja TV toiminnoilla pääsee harrastajana jo pitkälle. Tämä pyhä kolminaisuus (aukko,suljinaika ja ISO-arvo) on hieman epäselvä itselle ko kameran suhteen. Eli kun normaalisti kuvatessa käytän AV-tilaa, niin kannattaako kameran ISO-arvo olla automaatilla vai kiinteänä (100-3200 tai automaatti on vaihtoehdot ISO-arvolle)? Eli mulle on epäselvää, että onko ISO-arvo automaatilla hyvä vai huono asia?

  314. Jaakko, ISO on ihan hyvä jättää automaatille, se helpottaa elämää kun kamera säätää herkkyyttä vapaasti tarpeen mukaan. Herkkyys kun ei vaikuta kuvan sisältöön samalla tavalla kuin valotusaika tai aukon koko, vaan ainoastaan lisää valoa (ja kohinaa). Siksi sen voi jättää automaatin huoleksi, se ei ole kuvan sisällön kannalta merkittävä tekijä.

    Valotusajan ja aukon vaikutusta taas on helppo opiskella kokeilemalla erilaisia asetuksia ja katsomalla, miten ne vaikuttavat kuvaan.

  315. Mikko, AV:lla kun kuvaa käsivaralta kohteita, niin

    1. Eikös se nyrkkisääntö ole niin, että kannattaa olla vähintään 1/50 suljinaika että kuvat eivät tärähdä käsivaralla. Eli tärkeintä on AV:lla seurata käsivaralla kuvatessa suljinajan nopeutta tärähtämisen estämiseksi. Ja aukko sitten siirtyy siihen arvoon mihin linssi pystyy (riippuen valosta)? Mulla on nyt nokalla Canonin 50mm 1:1,8. Tuntuu että tuolla noin 1/50suljinajalla tulee luonnollisimmat kuvat. ISO-arvo on automaatilla.

    2.Ja jos on kolmijalka, niin sittenhän ei ole mitään väliä, kuinka pitkä on valotusaika? Kuvat eivät tärähdä?

    3. Ulkona maisemakuvissa F11 on yleinen aukon koko?

    4. Missä tapauksissa käytetään yli F11 aukkoa? Mitä hyötyä?

    5. Mitä mittaustapaa 500D:ssä kannattaa käyttää? Arvioiva, keskustapainotteinen, pistemittaus vai osa-alamittaus?

    Eli tarvitsen perusnyrkkisäännöt AV:lla kuvaamisen onnistumiseen… =)

  316. 1. Sitä varten on se ISO-automatiikka, se säätää kennon herkkyyttä sen verran, että valotusajasta tulee riittävän pitkä. Jos vain valoa riittää, suljinajan ei pitäisi olla ongelma, mutta kannattaa sitä vähän pitää silmällä.

    Suljinaikasääntö menee niin, että valotusajan on oltava 1/x s, missä x on objektiivin polttoväli. Croppikennolla ja 50-millisellä objektiivilla x on siis 80 (50 * 1,6 = 80), eli 1/100 s pitäisi riittää. Liikkeen pysäyttämiseen tuo 1/100 s ei aina kuitenkaan riitä.

    2. Teoriassa joo, mutta jos kohteessa on jotain liikkuvaa, valotusajalla on kyllä merkitystä.

    3. Riippuu miten kuvaa, mutta käytännössä Suomessa ilman jalustaa valo ei suurimman osan vuodesta riitä noin pienellä aukolla kuvaamiseen. Riittävän pitkän syväterävyysalueen voi saada pienemmälläkin aukolla; riippuu myös siitä, millaisen kuvan haluaa saada.

    4. Ei juuri missään, koska tuota pienemmät aukot alkavat herkästi heikentää kuvanlaatua diffraktion vuoksi.

    5. Arvioiva toimii yleensä hyvin, mutta jos ei toimi, joku muu tapa voi toimia paremmin. Pistemittaus voi olla joissain erikoistilanteissa tarpeen. Kokeilemalla selviää.

  317. Mikko, kiitos vastauksista. Edelleen todella typerä kysymys, anteeksi jo etukäteen. Canon 500D:n kanssa kun kuvaa, niin mitä käytännön eroa todellisuudessa on kuvaanko kaikki (käsivaralla) otetut kuvat AV:n ja TV:n sijasta pelkästään TV-asennolla? Jos jokatapauksessa seuraan ensisijaisesti suljinaikaa ja annan aukon sekä ISO-arvon mennä automaatilla?

  318. Ainoastaan sillä on väliä, mitä ne asetukset ovat. Jos samoihin asetuksiin päädytään Av- tai Tv-valinnalla, niin lopputulos on sama. Käytä siis sitä, mikä tuntuu luontevammalta. Minulle se on aina ollut Av, paitsi silloin harvoin, kun suljinajalla on nimenomaan väliä, mutta jos suljinaika on tärkeämpi, niin sillä sitten.

  319. Kaksi kiinteää Canonin linssiä, 24mm sekä 50mm. Mitkä ovat kummallakin lissillä sellaiset perusjärkevät aukot, millä kummallakin kannattaa kuvata (syväterävät kuvat)? Toki siis suurimmalla aukolla kuvataan, jos halutaan syväterävyys pois tuoda esiin tietty asia (sen jo tiedän).

  320. Jaakko, riippuu etäisyyksistä. Syväterävyyslaskurilla voi pyöritellä. Siitä näkee esimerkiksi sen, että 24-millisellä säätämällä aukoksi f/8 ja tarkentamalla viiden metrin päähän terävyysalue alkaa noin kahdesta metristä ja jatkuu äärettömään.

    Jos aukko on f/8, hyperfokaalinen piste on 3,8 metrin kohdalla. Tarkentamalla siihen terävää on kaikki 1,9 metristä äärettömään. Käytännössä siis 24-millisellä ei kovin pientä aukkoa tarvitse, f/8 riittää hienosti ja joku f/5.6 tarkentaa sekin viidestä metristä äärettömään.

    50-millisellä matkat kasvavat kummasti, aukolla f/8 hyperfokaalinen piste on 16,5 metrin kohdalla eli aika kauas pitää kuvata, että saa laajan syväterävyysalueen. 50-millisellä se f/11 voi tulla hyvinkin tarpeeseen.

    Eli jos tarkoitus on kuvata laajoja näkymiä suurella syväterävyydellä, kannattaa ehdottomasti käyttää tuota 24-millistä.

  321. Tarkoittaako hyperfokaalinen piste (etäisyys) sitä, että kun on 500D:ssä käyttää linssinä kiinteää 55mm ja maksimissaan F11 aukkoa, niin tarkennettu kohde olisi optimioloissa 14,1m päässä kamerasta? Ja siitä kun F-lukua pienentää (aukkoa suurentaa), niin koko ajan tarkennettava kohde saisi olla kauempana?

  322. Ei, vaan sitä, että jos tarkennus on tietyllä etäisyydellä, terävyysaluetta riittää äärettömään. Käytännön merkitystä tällä on siinä, että lyhyen polttovälin objektiivilla tarkennuksen voi säätää manuaalisesti hyperfokaaliin pisteeseen (tai sen taakse), jonka jälkeen voi kuvata huolehtimatta tarkennuksesta, kun tietää, että kaikki siitä n metristä eteenpäin on terävää.

    Kyse ei siis ole mistään optimitarkennuspisteestä; kuvahan on aina ihanteellisen terävä tarkennuspisteessä, missä se sitten onkin.

    Mitä lyhyempi objektiivin polttoväli on, sitä lähempänä tämä hyperfokaalipiste on.

  323. Kiitos taas Mikko vastauksista. Vielä sen verran pitää kysyä EOS 500D:n liikkuvan kuvan ottamisesta TV-asetuksella. Onko 500D:llä mahdollista saada ok kuvia liikkuvista kohteista? Mä en meinaa millään saada tarkentamaan liikkuvaa kuvaa (tulee vesivärimaalaus mieleen). Mikä mahtaa olla vialla?

    1. Mittaustapana on arvioiva mittaus, onko se paras mahdollinen?

    2. Tarkennustapana on Ai Focus, onko se oikea vaihtoehto?

    3. Olen säätänyt suljinajan 1/500. Eikös se pitäisi riittää pysäyttämään kuvan?

    4. Puolihämärässä sisätilassa on vissiin aika mahdotonta kuvata liikkuvaa kohdetta, kun kamera näyttää TV:llä 1/30 F1,8 ja ISO 1600? Linssinä on Canon 55mm 1,8.

    5. Tuota omaa salamaa kun käyttää, niin tulee aika kauheita kuvia. Sitä käyttämällä ei taida saada järkevän näköisiä kuvia?

  324. Kyllä tuolla kameralla ihan hyviä kuvia voi liikkuvistakin kohteista saada, mutta ei se välttämättä ole helppoa – ei tuolla, eikä sen puoleen millään muullakaan kameralla. Kuulostaisi siltä, että ongelmana on lähinnä harjoituksen puute. Valon puute voi myös vaikeuttaa tarkennuksen toimintaa.

    1. Ei vaikuta tarkennukseen, vaikuttaa vain valotukseen, eli ei liity tähän.

    2. Ihan hyvä, voi se joku muukin olla, ei sillä suurta merkitystä ole.

    3. Kyllä, useimmissa tapauksissa, kovin nopea liike voi vaatia vieläkin nopeampaa, mutta tuolla pitäisi suurin osa pysähtyä.

    4. Jep. Vähän on säätövaraa ISOa nostamalla, mutta edes nelinkertaistamalla 6400:aan valotusaikaa ei saa kuin nelinkertaistettua, mikä ei hirveästi riitä. Lisävaloa siis. Salamallahan pysähtyy ihan mikä tahansa liike.

    5. Ei, ei oikein, eikä sitä oikeastaan ole siihen tarkoitettukaan. Sillä voi laukoa parempia salamavaloja tai tehdä vähän täytevaloa aurinkoisissa oloissa, muuten ei juuri auta.

  325. Moi, itselläni on tuo canon 1200d . Millä asetuksilla saisin kuvattua liikkuvaa kohdetta ( ratsastaja)? Nyt kuvat ovat epätarkkoja…

  326. Suski, valotusaika pitää saada riittävän nopeaksi, eli joku 1/500 s tai nopeampi. Kannattaa siis ottaa Tv-asetus käyttöön ja säätää suoraan riittävän nopea valotusaika (ja toivoa, että valo riittää).

  327. Hei!

    Käytössä kamera Nikon D3200, ja haluaisin ottaa kuvia yöllä, tähtikuvia. Pari tuntia etsin netistä, kuinka siinä onnistutaan, ja värkkäsin asetuksia ties mihin kaikkiin suuntiin, mutta kamera ei suostu ottamaan kuvaa. Raahasin sen mukanani paikkaan, jossa ei ole muita valonlähteitä häiritsemässä, asetuksiksi ISO 1600, f5 ja 30 s valotusaika. Kun näillä ei onnistunut, tosiaan yritin muuttaa asetuksia suuntaan ja toiseen. Yhä ei suostu tarkentamaan(tarkennuksen jälkeenhän kamera piippaa, ja vasta sen jälkeen kuvanotto on mahdollista – ainakin näin se minulla toimii). Mikä neuvoksi? (Ja kiitos etukäteen, jos näet tarpeeksi vaivaa vastataksesi tällaisen poropeukalon kysymyksiin. Olen ihan aloittelija tässä, vaikka kamera on ollut minulla jo puoli vuotta käytössä.)

  328. Johanna, automaattitarkennus ei pimeässä löydä mitään tarkennettavaa, eikä suostu tarkentamaan. Käytä siis käsitarkennusta, se ei ole turhantarkka. Tähtiä kuvatessa tarkentaminen on helppoa, sen kun tarkentaa äärettömään niin hyvä tulee.

  329. Hei Mikko!

    Kiitos paljon hyvästä ja mielenkiintoisesta blogista, täältä olen harrastajana löytänyt paljon apua ja vinkkejä. Osaisitko auttaa minua seuraavanlaisessa ongelmassa:

    Minulla on ollut vaikeuksia n. 4 vuoden ajan kameran tarkennuksen kanssa, enkä puhu nyt esim. suljinajasta. Kamera kyllä teknisesti tarkentaa kohteeseen, mutta kun kuvia katsoo koneelta huomaa, ettei tarkinkaan kohta kuvassa ole täysin skarppi, vaan jotenkin sumeahko ja rakeinen. Tätä ongelmaa ei ollut silloin, kun ostin kameran, kuvista tuli aikoinaan todella teräviä, vaan se on ilmestynyt tässä vuosien aikana. Oma EOS 50D:ni hankin vuonna 2010 eli se on jo 7 vuotta vanha ja ollut todella kovassa käytössä, karkeasti laskien vuosien aikana on tullut otettua n. 30 000 kuvaa.

    Voiko ongelma olla rungossa tai objektiivissa ja voiko sitä yrittää korjata asetuksilla? Olen miettinyt onko kameran sisälle esimerkiksi päässyt pölyä, pitäisikö se käydä puhdistittamassa? Objektiivissa ei mielestäni ole likaa tai naarmuja ja puhdistan sitä asianmukaisella pölyliinalla. Vai alkaako runko olla kerrassaan vain niin vanha ja teknisesti kovasta kuvauksesta kulunut?

  330. Heidi, huollossa käyttäminen voisi olla hyvä idea. Kameran tarkennus saattaa kaivata hienosäätöä, tai kenno voi olla likainen. Sinänsä kameran ei pitäisi kulua. Kokeilemalla toisella objektiivilla tai objektiivia toisella rungolla voi vähän haarukoida, kummassa vika on.

  331. Hei!
    Olen yrittänyt muutamana iltana käydä ottamassa tähtitaivaasta kuvia, ongelmana on, että tähtiä ei tule tarpeeksi kuvaan. Olisiko jotain kikkaa miten niitä saisi näkyviin?
    Lisäksi en saa tarkennettua kunnolla, sillä objektiivissä ei ole sitä tarkennustaulukkoa, josta näkee milloin se on tarkentanut äärettömään.
    Kiitos jos viitsit vastata!
    Nikon D3300 18-55mm f. 3.5-5.6

  332. Masa, veikkaisin, että valotusaikaa pidentämällä tähtiä voisi näkyä enemmän.

    Näkyykö kuu tai joku kaukainen valo? Kuuhun tarkentamalla voi saada äärettömän tarkennuksen kohdalleen. Tai sitten vain arpoo käsitarkennuksella kääntämällä tarkennuksen ääriasentoon ja palauttamalla sitten vähän takaisinpäin.

    Pidemmän päälle paras vaihtoehto lienee objektiivi, jossa on tarkennusasteikko tai ”hard infinity stop”, jolloin tarkennus ei mene äärettömän yli.

  333. Pari kysymystä vielä:

    Kannattaako objektiivissa pitää sitä suojusta siinä alapuolella, johon kameran kiinnitys tulee? Pidän suojaa aina vain linssissä.

    Onko Nikkor 85mm 1:3.5G hyvä valovoima?

    Onko vastavalosuoja tarkoitettu auringon valolla kuvatessa kun aurinko paistaa edestä?

    Milloin lisäsalamaa kannattaa käyttää? Kokeilin mitä eroa on kuvilla kun ottaa kameran salamalla ja salamalaitteella, kameran salamalla huoneen seinät oli valkoiset, salamalaite teki niistä kellertävät. Olin siis tyytyväisempi kameran salamaan, salamalaitteelle en ole keksinyt mitään käyttöä.

    Miksi silloin kun kuvaa etsimellä, kuvasta tulee parempi, kun silloin kun kuvaa niin että näkyy ruudulla? Aina kun otan ruutu näkyvissä kuvia, ne tärähtää ja kamera ottaa ne paljon hitaammin.

  334. Hanna, jos objektiivi ei ole kiinni kamerassa, tulppa on syytä olla molemmissa päissä. Siellä kameran päässäkin on linssi.

    3.5-aukko on kiinteän valovoiman objektiiville heikonpuoleinen, 85-millistä kiinteää saa 1.4- ja 1.8-valovoimallakin. Tuo objektiivi on makro-objektiivi, joten sillä on muita etuja.

    Vastavalosuoja ei auta, jos valo tulee suoraan edestä. Se suojaa objektiivia sivulta tulevalta hajavalolta, joka muuten kimpoilisi objektiivin sisällä heikentämässä kuvanlaatua.

    Jos salama tekee valkoisista seinistä keltaiset, silloin kameran valkotasapainoasetus on pielessä. Korjaamalla valkotasapainon oikeaksi seinistä saa salamankin kanssa puhtaan valkoiset. Toki jos salaman valo on ihan oikeasti keltaista, silloin salama on viallinen eikä toimi niinkuin pitäisi. Kameran salaman ja ulkoisen salaman valon pitäisi lähtökohtaisesti olla saman väristä.

    Kameran oma salama on huono, koska sen suuntaa ei voi muuttaa. Suoraan kohti kohdetta ammuttu salama on toimiva ratkaisu erittäin harvoin, yleisesti ottaen salama kannattaa suunnata epäsuorasti, jolloin saa paljon parempia kuvia. Siihen tarvitaan ulkoista salamaa, jonka välähdyspäätä voi kääntää eri suuntaan tai jonka voi jopa kokonaan irrottaa kamerasta ja sijoittaa parempaan paikkaan.

    Jos ruudun kautta kuvattu kuva tärähtää, syy on väärissä asetuksissa. Valotusaika on liian hidas. Voi hyvin olla, että kamerasi tarkennus toimii huonommin ruudun kanssa kuvatessa. Oikealla valotusajalla terävyysongelmia saa kuitenkin siivottua.

  335. Moi! Kuvaan pelkästään RAW muodossa ja tähän asti ainoastaan manuaalilla. Nyt kuitenkin haluaisin vähemmän säätöä ja käyttäisin mielellään joko A tai S asetusta. Olen kuitenkin hieman epäilevä toimiiko kaikki hyvin, jos esimerkiksi lintuja kuvatessa S asetuksella esim. valotusaika 400-500s ja 300mm pituutta. Toki tuo aika pysäyttäisi linnun, mutten voi sitten määrätä sellaista aukkoa kun haluaisin. Jos taas kaytän A asetusta esim. F/8, niin valotusaika saattaa jäädä liian pitkäksi, joka ei sovi lintujen kuvaukseen. Käytänkö edelleen manuaali asetusta?

  336. Seppo, jos haluat säätää kaikkea, sinun on käytettävä manuaaliasetuksia. A- ja S-tilat ovat oikoteitä, joissa saavutetaan helppoutta sillä, että osa kontrollista luovutetaan kameralle. Yleensä toki tilanne on se, että yksi arvoista on kriittinen, esimerkiksi lintukuvauksessa valotusaika on oltava riittävän nopea, jolloin välttämättä valaistusolosuhteet eivät anna suuresti valinnanvaraa, vaan aukon on oltava iso, jotta valo riittää. Silloin voi kuvata aika huoletta S-tilassa.

    Toki esimerkiksi omassa Panasonicissani A- ja S-tilassa on käytössä aukon tai valotusajan säädön lisäksi helposti valotuksen säätö ja herkkyyden säätö, joilla pystyy sitten vaikuttamaan muihin valotusarvoihin vaivattomasti. Tämä voi olla näppärämpää kuin täysmanuaalilla kuvaaminen.¨

    Mutta mitäpä minä näistä, kokeilemalla saat selville, kuinka näppärästi valotuksen säätö omalla kamerallasi käy A- ja S-tiloissa.

  337. Kiitos nopeasta vastauksesta. Täytyy nyt sitten alkaa tosissaan testailemaan noita A ja S tiloja. Vielä muistui tässä yksi kysymys. Valkotasapaino minulla onkin automaatilla, koska voin säätää sen sopivaksi Elementsissä, mutta mitenkä on noiden edellä mainittujen tilojen osalta, pitääkö ISO asetus laittaa myöskin automaatille, vai säätyykö se noissa tiloissa automaattisesti.Jos vaikka kameraan olisi laitettu ISO 100, niin voiko se olla siinä kokoajan, jos käytän vaikka aukko asetusta, ja osaako kamera säätää oikean arvon?

  338. Seppo, valkotasapainoasetus ei riipu kameran kuvaustilasta. Jos kuvaat RAW-kuvaa, valkotasapainon voi aina säätää jälkikäteen, oli kuvaustila mikä tahansa. RAW-kuvassa on kaikki tarvittava tieto. JPG-kuvaan kamera tekee valkotasapainosäädön, vaikka kuvaisit manuaalisesti, eikä sitä pysty jälkikäteen muuttamaan.

    ISO-säätö kannattaa laittaa kameran tehtäväksi, jos kuvaa A- tai S-tilassa. Jos lukitset ISO:n tiettyyn arvoon, A- ja S-tilasta tulee käytännössä sama kuin täysmanuaalista, koska valitsemalla kaksi valotusarvoa (aukko tai aika ja ISO), valitset käytännössä sen kolmannenkin, siinä ei jää kameran automatiikalle enää mitään tehtävää. Kameran ISO-automatiikka on yleensä aika hyvä.

  339. Kiitos vastauksesta. Käsitin näin, että ISO asetus automaatille. Eikös tämän jälkeen voi vielä säätää valotuksen korjausta, jos tulee ylivalotusta, tai alivalotusta?

  340. Seppo, riippuu kamerasta, mutta hyvässä kamerassa vastaus on kyllä. Esimerkiksi jos oma Panasonicini on A-tilassa ja ISO on automaatilla, valotuksen korjaus säätää valotusaikaa ja pitää ISO:n vakiona.

  341. Kiitos vastauksesta. Minulla on Nikon 7000 kamera. Käytännössä jos ISO ei ole automaatilla, niin silloinhan joutuu hieman enemmän säätämään. Kokeilin äskettäin pihalla muutamia kuvia aukko asetuksella ja hyvin onnistui. Valotuksen korjausta joutui laittamaan +1, niin valotus oli käyrän mukaan juuri kohdallaan.

  342. Miten saan automaattitarkennuksen pois päältä (canon eos 1000d)

  343. Miisa, objektiivissa pitäisi olla säädin, josta tuota säädetään.

  344. Minua askarruttaa kameran säädöt kun kuvataan kirkkaassa auringonpaisteessa, aurinko kohteen takana ja jos ei ole mahdollisuutta päästä varjoon. Kuvaan henkilöitä 35mm objetiivilla aukolla f2.0 iso arvo on 200. Suljinaika muodostuu välillä niin suureksi, että tausta ylivalottuu. (1/6000) Itse kuvattava kohde on kutakuinkin muuten ok, mutta päälaen hiukset liian kirkkaat. (kohde saisi olla ehkä vähän enemmänkin valottunut). Haluaisin pitää f arvon pienenä kuitenkin. Mikä tässä kohtaa neuvoksi? Kiitos jo etukäteen. 🙂

  345. Heidi, kuvaat melko hankalissa olosuhteissa. Kirkkaassa auringonvalossa voi hyvin käydä niin, että noin isolla aukolla kuvaaminen ei vain ole mahdollista. Harmaasuotimella on mahdollista pimentää kuvaa jonkin verran, jolloin valotusaika ei mene ”yli”.

    Vastavaloon kuvattaessa auttaa myös, jos käytät täytesalamaa tai jotain heijastinta, jolla saat heijastettua valoa kohteen etupuolelle. Tulee vähän tasapainoisempi valotus.

  346. Moi!
    Sellaista haluaisin kysyä kun minulla on tuo canon eos 600D ja olen kuvannut sillä peruslinssillä (18-55mm). Haluaisin ostaa uuden objektiivin joka sopisi erityisesti muotokuvaukseen ja jolla saisi kuitenkin sen taustan kauniisti sumennettua. Olisiko sulla mitään vinkkiä antaa?
    Ja vielä tuosta vastavalosuojasta, kuinka tärkeänä pidät sitä muotokuvia ottaessa?

    Kiitos vastauksesta!

  347. Emilia, millainen on budjetti, millaisia muotokuvia haluat ottaa? Riittääkö tuon 18-55-millisen zoomin polttoväli, vai pitäisikö olla pidempi?

    Tausta sumenee kyllä, kun etäisyys kameran ja kohteen ja toisaalta kohteen ja taustan välillä on sopiva. Mitä kauempana tausta on kohteesta, sitä helpommin se sumenee. Isolla aukolla kuvaaminen auttaa, joten on eduksi, jos objektiivi on sellainen, jolla saa mahdollisimman ison aukon käyttöön.

    Vastavalosuoja on ihan hyvä, mutta ilmankin voi pärjätä. Riippuu vähän olosuhteista – hankalimmissa tilanteissa voi auttaa, jos varjostaa objektiivia vaikka kädellä.

  348. Hei! Olen lähdössä piakkoin laivalla tukholmaan ja maarianhaminassa 12 aikaa yöllä pitäisi kuvata liikkuvan laivan kannelta toista laivaa millä asetuksilla kannattaisi lähtä yrittämään.

  349. Teemu, kokeilemalla se selviää. Oikea vastaus riippuu niin paljon paikallisista, muuttuvista olosuhteista (ja siitä, millaisen kuvan haluan ottaa), ettei mitään valmista vastausta voi antaa. Oletan, että kyse on ruotsinlaivanopeuksista, jolloin sinänsä ei kuulosta kovin vaativalta operaatiolta, uskoisin että kameran automatiikka osaa homman hoitaa kyllä hyvin.

  350. Olen aloitteleva kuvaaja ja olen yhden valokuvauskurssin käynyt mutta silti ihan pihalla aukoista ja valotusajasta ym. Tämä sinun sivusi on selkeä ja jopa näin tyhmälle mummolle ymmärrettävä. Kiitos

  351. Hei,
    Onpa upeaa, että jaksat vastailla meille aloittelijoillekin, kiitos suuresti jo etukäteen!

    Minulla on aika vanha kamera jonka olen saanut, Nikon D3100. Siinä on varmaan peruspaketissa ollut putki 18-55mm.

    Haluaisin kuvata koiria ja saada aikaan kahdenlaisia kuvia. Tahtoisin sellaisia kuvia, joissa koira on kuvattaessa paikallaan ja valmis kuva olisi tarkentunt koiraan ja tausta on tosi pehmeän sumuinen. Lisäksi haluaisin kuvia liikkuvista koirista, niin että tarkennus on koirassa.

    Voinko tällä kameralla ja perusputkella saada aikaan hyviä koirakuvia? Voisin ostaa jonkun uuden putkenkin, mutten yhtään tiedä millaisen ja mistä näin vanhaan kameraan saa niitä. Pitäisikö minun ostaa kokonaan uusi kamera ja siihen putki vai riittääköhän tähän kameraan joku uusi putki? Budjettini on max tuhat euroa.

    Osaisitko neuvoa kamerani säädöistä, mitä lähden koittamaan saadakseni pehmeän taustan ja terävän koiran?

  352. Hei,

    Mistä napeista pitää painaa jotta saa nuo asetukset laitettua = suljinaika ja aukko??
    Haluan terävän kohteen ja taustan häivytettyä pois.
    Eli… Olen kuvannut vain automaatilla ja nyt haluan opetella tämän kesän aikana manuaalin käyttöä. Missio on että jouluna saisin edes yhden hyvän kuvan manuaallilla 🙂
    Kamera on nikon 3200d ja on lyhyt sekä pitkä putki.

    Kiitos <3 🙂

  353. Martha, sumean taustan saat, kun koira on melko lähellä kameraa ja tausta on kaukana koirasta. Sitten vain objektiivista aukko mahdollisimman suureksi. Ei se sen ihmeellisempää ole, eikä vaadi kallista objektiivia. Taustan etäisyydellä koirasta on melkeinpä suurin merkitys tässä.

    Liikkuvaan koiraan tarkentaminen taas on tekniikkalaji, jota pitää harjoitella paljon. Siinäkään ei objektiivinvaihdos auta, vaan opettelu: valotusaika pitää olla riittävän nopea, jotta liike pysähtyy. Pidemmälläkin valotusajalla onnistuu, jos pystyt itse seuraamaan koiran liikettä kameralla, mutta siinä on vaikea onnistua. Harjoittelemalla senkin kyllä oppii.

    T, lukaisepa kameran ohjekirjaa. Siellä kerrotaan seikkaperäisesti kameran käyttämisen yksityiskohdat. Jos kameran perusasetusten käytöstä ei ole tietoa, olen varma, että opit ohjekirjasta paljon muutakin hyödyllistä.

  354. Hei, kysymys kuuluu , kun kuvaan esim. liikkuvia koiria onko parempi käyttää tarkennukseen ( runko canon 60 D ) keskipistettä valittuna ja sitten valita keskustapainoitteinen valotusmittaus vai esim. keskipiste valittuna tarkennuksessa ja valotusmittaus arvioiva / osa-alamittaus ? Toivottavasti kysymyksessä jotain tolkkua 🙂

  355. Heidi, liikkuvaa kohdetta sihdatessa keskipistetarkennus voi olla helpompi, osuu tarkennus varmemmin sinne, minne sen itse on ajatellut. Mahtaakohan valotuksella olla niin suuresti merkitystä; veikkaan että ei, ja kokeilemallahan se selviää.

  356. Kiitos vastauksestasi josta ei ollut minulle yhtään mitään hyötyä.
    Oli varmaan todella suuri vaiva sinulle vastata tuohon kysymykseeni toisella tavalla kuin sillä että LUE OHJEKIRJAA.
    Tiedänpä että jatkossa en kysymyksiäni täällä esitä.

  357. T, vaikea on kameraa tuntemattomana muutakaan vastata – eikä vastaus ollut mitään ilkeilyä, vaan ihan rehellisesti se, mistä sinulle olisi eniten hyötyä. Ohjekirjasta minunkin ne tiedot olisi pitänyt selvitellä ja on parempi, että sinä luet ohjekirjaa, koska sinun sitä kameraa pitää osata käyttää.

Kommentointi on suljettu.